Muinaisjäännösten hoito tuo menneisyyden lähelle 

Etusivu / Kulttuuriympäristöohjelmat / Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma / Muinaisjäännösten hoito tuo menneisyyden lähelle 

Muinaisjäännösten hoito tuo menneisyyden lähelle

Sanna Saunaluoma, tutkija, Turun museokeskus sekä Satu Mikkonen-Hirvonen, intendentti ja Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto

Muinaisjäännöskohteet ovat historian aineellinen muisti, joka muodostaa toiminnallisen ja elävän yhteyden menneisyyden ja nykyisyyden välille. Muinaisjäännösten hoidolla tarkoitetaan muinaisjäännöksen ja sen lähiympäristön maiseman hoitoa, jonka avulla pyritään tuomaan esiin nykymaisemassa näkyviä eri ikäisiä historiallisia elementtejä. Muinaisjäännösten hoidon ensisijainen tavoite on arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen muuttuvassa maisemassa. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu menneisyyden tuominen lähelle nykyihmistä ja hänen arkipäiväänsä siten, että muinaisjäännökset nähtäisiin arvokkaana osana omaa ympäristöä ja niiden merkitys kansallisena kulttuuriperintönä koettaisiin tärkeänä. Muinaisjäännösten hoitoa ohjaa muinaismuistolaki (295/1963). Museoviraston luvan lisäksi hoitoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Hoidon suunnittelussa huomioidaan myös muinaisjäännösten käyttö opetus- ja matkailutarkoituksissa. Hyvin hoidetut kohteet lisäävät viihtyisyyttä ja toimivat alueiden vetovoimana.

Museoviraston tekemä säännöllinen muinaisjäännösten maisemanhoito päättyi vuoden 2013 lopussa, ja Museoviraston aiemmin hallinnoimat hoitokohteet siirtyivät Metsähallitukselle. Tämän jälkeen muilla kuin valtion omistamilla mailla muinaisjäännösten hoitoa on tehty lähinnä vapaaehtoisvoimin ja hoidettujen kohteiden lukumäärä on pudonnut dramaattisesti. Vuosien 2015–2020 aikana hoitoa Varsinais-Suomessa on tehty 24 muinaisjäännöskohteella sekä talkoilla että Museovirastolta saadun avustuksen tukemana. Museoviraston muinaisjäännösten hoitoavustus on ollut haettavissa vuodesta 2012 lähtien, mutta avustushakemusten lukumäärä on toistaiseksi ollut vähäinen. Avustushakemukset ovat käsittäneet niin muinaisjäännösten maisemanhoitoa kuin opastusstruktuurin tekemistä. Vuosina 2015–2020 yhdelletoista muinaisjäännöskohteelle on tehty ja pystytetty opastaulu, jonka tekemiseen on saatu Museoviraston avustusta. Avustuksia ovat hakeneet pääasiassa yhdistykset ja seurat. Myös Adoptoi monumentti -toiminta on käynnistymässä pienimuotoisesti. Turun yliopistonmäellä sijaitseva Ryssänmäki -niminen kohde (tulliaita) on ensimmäisiä adoptoituja kohteita Varsinais-Suomessa.

Lue lisää arkeologisen kulttuuriperinnon hoidosta Museoviraston sivuilta. Museoviraston sivuilta saat lisätietoa myös muinaisjäännösalueiden avustuksista. Ja museokeskus Vapriikin sivuilla voit adoptoida monumentin.

Tulosta artikkeli tästä

Lähikuvassa suuri sinivalkoinen opastaulu, jossa kerrotaan taustalla näkyvästä muinaisjäännöskohteesta. Taustalla näkyy aukio, joka päättyy metsänreunaan.

Kyrksundetin kappelin ja kauppapaikan opastaulu Kemiönsaaren Hiittisissä. Kuva: Satu Mikkonen-Hirvonen, 2017, Museovirasto.

Talvikuvassa paljon lunta ja opastaulu on jäänyt havupuun lumisen oksan alla vähän piiloon.

Opastaulu Paimion Spurilan rautakautisen kenttäkalmiston äärellä. Paimio-seura hoitaa muinaisjäännöskohdetta talkoovoimin. Kuva: Satu Mikkonen-Hirvonen, 2008, Museovirasto.

Kuvassa on ruohoinen mäki ja joitakin puita. Keskellä on ennen ollut tullimuuri, nyt siinä kulkee enää isojen harmaakivien jono. Kivien väliin on asetettu opaskyltti. Taustalla näkyy osa Turun yliopiston rakennuksesta.

Opaskyltti Tullimuurissa Turun yliopistonmäellä. Kuva: Satu Mikkonen-Hirvonen, 2019, Museovirasto.

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *