Turun Sanomat 8.4.2017 Lahnaa ei ole aikaisemmin käytetty laajasti kuluttajatuotteissa. Saaristomereltä ja Pohjanlahdelta pyydetty saalis hyödynnetään kokonaan ja suurin osa jatkojalostetaan elintarvikekäyttöön. Kauppoihin pakastetut saaristolaiskalapihvit tulevat huhtikuussa.
Jatka lukemista
Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan
Rivakan taloudellisen kehityksen rinnalla on Lounais-Suomessa noussut yhteinen halu vauhdittaa myös ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen toteuttamista. Tästä uusimpana osoituksena on tänään Raumalla julkistettu tavoite kehittää Lounais-Suomesta hiilineutraali alue vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraaliutta koskevat tavoitteet nähdään mahdollisuutena kehittää alueen elinvoimaisuutta. Tutkimus, innovaatiot ja yrityksissä tapahtuva tuotekehitys tukevat kuntien ja maakuntien asettamia kehitystavoitteita. – Hiilineutraaliutta tukevia pyrkimyksiä…
Jatka lukemistaTee alueesi ruoantuotannosta maailman kestävintä − toteuta kokeiluhanke
Maa- ja metsätalousministeriö hakee toteuttajaa puolitoistavuotiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää ja pilotoida kestävä alueellinen ruokajärjestelmä. Kestävä alueellinen ruokajärjestelmä -hanke liittyy tavoitteeseen edistää Suomen kiertotaloutta ruokajärjestelmän kestävyyttä kehittämällä. Hanke tulee toteuttaa 1.6.2017–31.12.2018 ja sen kokonaisrahoitus on 150 000 euroa. Haku päättyy 27.4.2017. Hankkeen toteuttajaksi valittavan toimijan tehtävänä on luoda ja toteuttaa kiertotalouteen ja paikallisten resurssien…
Jatka lukemistaVegebuumi vauhditti Biofermen kasvuun
Viime vuosien maidoton megatrendi näkyy Yosa–kauravälipaloja valmistavan kaarinalaisen Bioferme Oy:n ripeässä kasvussa. Yrityksen liikevaihto kasvoi vuodessa 45 % nousten 6,8 miljoonaan euroon. Kauratuotteiden kysyntä on edelleen kiihtynyt alkuvuodesta. Yosa-kauravälipalat ovat suomalainen innovaatio, joka tuotiin markkinoille jo 20 vuotta sitten. Niitä valmistaa kaarinalainen perheyritys Bioferme Oy. Yosa oli ensimmäinen tuote maailmassa, joka valmistettiin fermentoimalla kauraa tarkoin…
Jatka lukemistaJärkiPelto-hankkeessa peltomaan rakenne ja vesitalous kuntoon
Salon Seudun Sanomat 14.2.2017 Sikalan lietteet kierrätetään ja rehu tuotetaan omilla pelloilla. Peltomaan rakennetta pidetään kunnossa, jotta ravinteet pidättyvät kasvien hyödyksi. Järki Pelto 2017-2018 toimii Paimion, Sauvon ja Salon alueilla. Lue lisää >> Sikatilallinen panostaa savipeltojen rakenteeseen ja Itämereen
Jatka lukemista
Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta?
Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan? Ilmastonmuutoskysely on avoinna 1.2.–30.4.2017 Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää toista kertaa koko maan kattavalla kyselyllä, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista lähialueillaan nyt ja tulevaisuudessa. Lue lisää ja vastaa kyselyyn >>…
Jatka lukemista
Laske ravinnekuormituksesi!
ymparisto.fi 3.2.2017 Kuluttaja voi nyt selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen. Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 10 prosenttia. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes. Helpoin tapa vähentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasviravinnon osuutta ruokavaliossa. Oman asuinkunnan jätevedenpuhdistamon teho on myös ratkaiseva. Kuntalaisena voit pyrkiä…
Jatka lukemista
Lähikalahankkeessa tapahtuu
Keväällä 2015 käynnistynyt John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke jatkuu, ja kevään kalastussesonki on jo ovella. Kalastajahaku kaudelle 2017 on käynnissä hankkeen verkkosivuilla. Hankkeessa on kahden aikaisemman kauden aikana kalastettu yhteensä noin 200 000 kg lahnaa ja särkeä, josta valmistetaan herkullista lähiruokaa Turun seudun ateriapalvelu Arkean asiakkaille. Myös pääkaupunkiseudulla on syksystä 2016 alkaen päästy maistelemaan lähikalapihvejä osana Palmia…
Jatka lukemista
Käytä järkeä, syö myös särkeä!
Lisäämällä luonnonkalan, myös särkikalan käyttöä ruuanvalmistuksessa, poistat vesistöistä ravinteita ja tasapainoitat sekä ruokavaliota että ravintoverkkoa. Suomalaiset syövät kalaa vuodessa lähes 15 kg/henkilö, mutta suurin osa tästä on ulkolaista tuontikalaa. Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella ja tuontikalan määrä on vastaavasti lähes kaksinkertaistunut. Tuontikalasta suurin osa on norjalaista kasvatettua lohta. Myös kotimaisista kaloista syödään…
Jatka lukemistaSlänger vi mat i onödan?
Med matsvinn menas mat som är fullt ätbar men hamnar i sophinken eller komposten. I finländska hem kastas årligen bort 120–160 miljoner kilogram mat, dvs. 20–30 kilogram per person. Privathushållen är den del av livsmedelskedjan som slösar mest med maten, så vi kan alla minska på matsvinnet genom att ändra våra vanor. Mat som slängts…
Jatka lukemista
