Kategoria: ilmastonostot | Ympäristö NYT

Ilmastonmuutoksen tilannekuva 2026 – Miten ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa Suomessa ja globaalisti

Ilmastopaneeli 6.10.2026: Ilmastonmuutos etenee maailmanlaajuisesti nopeasti ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin myös Suomessa. Maailman keskilämpötila on jo lähellä Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tasoa ja lämpenemisen myötä ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja ekologiset riskit kasvavat. Suomen ilmasto on lämmennyt maailman keskiarvoa nopeammin ja muutokset näkyvät muun muassa vuodenaikojen vaihtelussa, sääoloissa, ekosysteemeissä sekä yhteiskunnan toimintaedellytyksissä. Ilmastopaneelin muistio kokoaa…

Jatka lukemista

Ennakointikatsaus: Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu?

Suomen ilmasto on lämmennyt jo yli kaksi astetta suhteessa esiteolliseen aikaan, luontokato etenee ja sään ääri-ilmiöt näkyvät yhä selvemmin ihmisten arjessa. Samalla puhtaan energian murros, sähköistyminen ja teknologinen kehitys luovat uusia mahdollisuuksia talouden uudistumiselle ja kestävälle kasvulle. Sitran katsauksessa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoista vuotta 2040 kuvaavaa skenaariota: Uudistumisen tie, Päin prinkkalaa ja Ristiriitainen tie. Niiden…

Jatka lukemista

Syyskuun Ympäristö Nyt -uutiskirje julkaistu

Syyskuun uutiskirjeen aiheina ovat: • Varsinais-Suomen ilmastotiekartan päivitys kommentoitavana • Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-seminaari 27.–28.10.2026 • Uusia työkaluja ilmastoriskien hallintaan • Resurssiviisauden osaamiskeskus vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä • Hae mukaan Keskuskauppakamarin maksuttomaan ilmasto-ohjelmaan • Energiatehokkuussopimukset • Meyer Turku: Syväselvityksistä apua systemaattiseen energiatehokkuustyöhön telakalla • Joko teidän kuntanne on mukana energiatehokkuuden maajoukkueessa? • Kiertotalouden green deal -sitoumukset…

Jatka lukemista

Päivitetty ilmastotiekartta vahvistaa Varsinais-Suomen varautumista ilmastoriskeihin – tavoitteista ja toimenpiteistä kerätään palautetta

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta ohjaa maakuntaa kohti hiilineutraaliutta sekä vahvistaa alueen valmiuksia vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Päivitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä voi nyt kommentoida 21.10.2026 asti. Vuonna 2021 julkaistua tiekarttaa on tänä vuonna päivitetty vastaamaan paremmin nykytilannetta. Päivitystyöstä ovat vastanneet osana Varsinais-Suomen liittoa toimiva kuntien kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia sekä Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Keväällä käynnistynyt Varsinais-Suomen ilmastotiekartan päivitystyö on edennyt…

Jatka lukemista

Talviaikainen kasvipeitteisyys tukee vesiensuojelua – kartta-aineisto viljelijöiden avuksi

Elinvoimakeskus: Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat tuottaneet uuden valtakunnallisen kartta-aineiston, joka auttaa viljelijöitä kohdentamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä vesiensuojelun kannalta tärkeimmille alueille. Aineisto tukee maatilojen neuvontaa ja viljelysuunnittelua sekä kannustaa lisäämään kasvipeitteisyyttä erityisesti Saaristomeren valuma-alueella. Syke ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat yhteistyössä tuottaneet kartta-aineiston, jonka avulla pyritään ohjaamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä – eli erilaisia nurmia, viljan sänkeä…

Jatka lukemista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-seminaari Turussa 27.–28.10.2026

Tervetuloa kuulemaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan ainutlaatuisesta luonnosta LUMO-ohjelmien seminaariin! Ensimmäisenä päivänä keskitytään lounaisrannikon poikkeukselliseen luontoon ja maakunnallisten LUMO-ohjelmien luontokartastoon. Kuulemme maakunnan upeista luontokokonaisuuksista luodoilta ja niityiltä soille ja metsiin, sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen edellytyksistä eri osissa maakuntaa. Päivän aikana pääset tutkimaan ja kommentoimaan LUMO-ohjelmien tuoreita karttoja, tietokortteja sekä luontotiedon pohjalta koottuja aluekohtaisia luonnon monimuotoisuuden edistämisen…

Jatka lukemista

Resurssiviisauden osaamiskeskus vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä

SAMK: Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi Resurssiviisauden osaamiskeskus kokoaa noin 30 tutkijan ja opettajan osaamisen. Keskus kehittää ratkaisuja kestävään kasvuun, kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen. Pitkän aikavälin tavoite on kunnianhimoinen: Satakunnasta halutaan tehdä Suomen resurssiviisain alue. Resurssiviisaudessa luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa ja muita resursseja hyödynnetään älykkäästi ja tehokkaasti. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi hukan ja ympäristökuormituksen vähentämistä, kustannustehokkuutta, sivuvirtojen hyödyntämistä ja…

Jatka lukemista

Juuret tiedossa 2 -hankerahoitushaku metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen 16.9.–27.10.2026

Elinvoimakeskus 16.9.2026: Juuret tiedossa 2 -rahoitushaku on avoinna 16.9.–27.10.2026. Hakuun on varattu noin 600 000 euroa. Rahoittajana toimii elinvoimakeskuksen valtakunnalliset ilmastotehtävät. Hankerahoituksen tavoitteena on vahvistaa erityisesti metsänomistajien sekä nykyisten ja tulevien metsäammattilaisten osaamista metsien kasvua ja hiilensidontaa tukevista toimista sekä niiden käytännön toteutuksesta. Rahoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia….

Jatka lukemista

Uusia työkaluja ilmastoriskien hallintaan

Ilmastokestävät investointihankkeet (IKI) -hankkeessa on julkaistu Luontopohjaisia ratkaisuja ilmastoriskien hallintaan -dokumentti. Lisäksi hanke on tuottanut Lounaistiedon karttapalveluun yli 100 ilmastoriskikarttaa Varsinais-Suomen alueelta. Kartat ovat julkisesti kaikkien käytettävissä. Luontopohjaisia ratkaisuja ilmastoriskien hallintaan -dokumentti toimii inspiraationa luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämiselle ja kehittämiselle antaen yleiskuvauksen lisäksi arvion kunkin toimenpiteen vaikutuksista lämpötilaan, vesiin ja maaperään liittyvien ilmastoriskien hallintaan, luonnon monimuotoisuuden tukemiseen…

Jatka lukemista

Miten tehdä kiertotaloudesta näkyvää, osallistavaa ja innostavaa? Opas kunnille

Kiertotalouskarnevaali on skaalattava tapahtumakonsepti, joka tuo kiertotalouden käytännöt arkeen kulttuurin, taiteen, luovan yhdessä tekemisen ja osallisuuden kautta. Kiertotalouskarnevaali on käytännössä yhteinen sateenvarjo, jonka alle eri toimijat tuottavat omia osatapahtumia. Kunta ei tee kaikkea itse, vaan toimii yhteistyön mahdollistajana, tukijana ja viestijänä. Kunta voi toteuttaa karnevaalin omalla nimellä, visuaalisella ilmeellä ja omassa mittakaavassaan hyödyntäen oppeja, jotka…

Jatka lukemista