Kategoria: ilmastonostot | Sivu 2

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutiskirje

Ympäristö Nyt -uutiskirjeen aiheina: Aurinkopaneelit asentavan taloyhtiön kannattaa muodostaa energiayhteisö EU:n maatalousrahoitusta käytettävä Saaristomeren tilan parantamiseen Kiertotalouden green deal -sitoumukset kiertotalousmurroksen vauhdittajina Koulukalusteiden huoltokorjaus säästi rahaa ja luonnonvaroja Raisiossa Perinnemaisemien kasvit kuiskailevat maiseman historiasta Paikka energiatehokkuuden maajoukkueessa odottaa – toimi nyt! Vihreä rahoitus: mitä vihreämpi hanke, sitä edullisempi rahoitus Lisäksi paljon muita uutisia, tilaisuuksia ja…

Jatka lukemista

Kokemäenjoen padoilla varauduttava kasvaviin tulviin

Ilmastonmuutos aiheuttaa tarvetta varautua paikoin kasvaviin tulvavirtaamiin vesistöpadoilla. Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutos kasvattaa erittäin poikkeuksellisia tulvia suurissa, runsasjärvisissä Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä sekä pienillä valuma-alueilla Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöissä. Selvityksen tulokset auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen ja arvioimaan padon juoksutuskapasiteetin riittävyyttä nykytilanteessa. “Suurten vesistöjen erittäin poikkeukselliset tulvat siirtyvät aikaisempaan kevääseen tai talveen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tällöin tulvien suuruus…

Jatka lukemista

Selvitys: Tyhjissä, vajaakäyttöisissä ja purettavissa rakennuksissa merkittävä mahdollisuus säästää ilmastopäästöjä

Ympäristöministeriö 23.4.2026: Suomessa on viime vuosina purettu rakennuksia kiihtyvällä tahdilla. Lisäksi tyhjillään olevia tai tyhjilleen jääviä rakennuksia on runsaasti. Rakennusten käyttöasteella, uudelleenkäytöllä ja purkumateriaalien hyödyntämisellä on merkittäviä ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tuore selvitys lisää tietoa erityisesti tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista. Selvityksen mukaan Suomessa on viime vuosina purettu noin 7 000 rakennusta vuodessa….

Jatka lukemista

Maankäyttöpäätökset puntarissa – Turvetuotantoalueiden oikeudenmukainen tulevaisuus? 11.6.2026, Pori

Aika: Torstai 11.6. klo 11.45-15.00 Paikka: Kokoustila Färjäämö, Puuvilla (Siltapuistonkatu 14, Pori) Seminaari kokoaa yhteen Satakunnan turvetuotantoalueiden maankäyttöön liittyvät sidosryhmät. Tilaisuudessa esitellään Satakunnan muuttuvat suomaat: turvetuotannosta uusiin elinkeinoihin ja merkityksiin (SATUMAA)-hankkeen tuloksia ja keskustellaan turvetuotantoalueiden tulevaisuuden vaihtoehdoista, niiden toteutumisen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta. Lue lisää (utu.fi) »

Jatka lukemista

Ilmastorahoitus suuntaa Suomen kohti päästövähennyksiä

Ympäristöministeriö 14.4.2026: Ilmastorahoitus on välttämätöntä paitsi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, myös Suomen kilpailukyvyn, talouden ja turvallisuuden edistämiseksi. Tuore raportti kokoaa yhteen ilmastorahoituksen tilannetta, rahoitusaukkoja, investointihaasteita ja keinoja julkisen ilmastorahoituksen kustannustehokkaaseen kohdentamiseen taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Raportti esittelee kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja erityisesti taakanjakosektorilla, jossa päästöjen vähennystarve on suuri. Raportissa suositellaan seuraavia vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimia: Helpotetaan turvepeltojen muuttamista kosteikoiksi. Poistetaan…

Jatka lukemista

Ilmastolain tavoitteiden arviointi on valmistunut: Suomen tavoitteet ovat kansainvälisten sopimusten ja EU-velvoitteiden mukaiset

Ympäristöministeriö 7.4.2026: Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla. Kansallinen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään hiilinielujen tasolla. Ilmastolain…

Jatka lukemista

Koulukalusteiden huoltokorjaus säästi sekä rahaa että luonnonvaroja Raisiossa

Valonian Kiertotaloushankintoja Varsinais-Suomesta -juttusarja: Valtion, kuntayhtymien ja kuntien hankintojen ja investointien raaka-ainekäyttö on kymmeniä miljoonia tonneja vuosittain. Raisiossa vuoden vaihteessa 2026 ovensa avanneessa Tiedonpuiston koulussa onnistuttiin hyödyntämään suljetun Vaisaaren koulun vanhoja kalusteita huoltokorjaamalla ne. Uusiin tiloihin siirtyneisiin kalusteisiin vaihdettiin uudet puu- tai laminaattiosat ja kalusteiden ilme saatiin päivitettyä lähes uutta vastaavaksi. Kiertotalouden edistäminen huonekaluhankinnoissa tapahtuu…

Jatka lukemista

Varsinais-Suomen ilmastotiekartan päivitys käynnissä tämän vuoden – Sopeutumisen teemaa vahvistetaan

Valonia: Varsinais-Suomen ensimmäinen ilmastotiekartta valmistui vaiheittain vuosien 2021–2023 aikana. Tiekarttaa on viimeksi päivitetty toukokuussa 2023, jolloin siihen lisättiin maankäytön tavoitteita ja toimenpiteitä. Tiekartan vanhimmat osiot ovat kohta jo viisi vuotta vanhoja, joten ajantasaisuutta on tarpeen tarkastella koko tiekartan osalta nyt uudestaan. Jo olemassa olevien teemojen ajantasaistamisen lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen nostetaan tiekarttaan nyt vahvasti mukaan uutena läpileikkaavana teemana….

Jatka lukemista

Turun ilmastokahvit: Merellistä elinvoimaa Saaristomerta kunnioittaen

Maaliskuun ilmastokahveilla 17.3. klo 9–10 Teamsissa kuullaan, miten Turun alueen yritykset voivat toiminnallaan sekä hidastaa Saaristomeren rehevöitymistä että lisätä alueen merellistä elinvoimaa. Kahveilla alustuksen pitää Baltic Sea Action Group päivän teemasta, jonka jälkeen Meriaura esittelee toimintaansa kestävämmän merenkulun parissa. Luvassa on myös ajankohtaista infoa Turun AMK:n, Novian ja Varsinais-Suomen liiton hankkeesta, jonka tavoitteena on tarjota…

Jatka lukemista

Työkoneala vähentää päästöjään – yritysten sitoumukset kirittävät tavoitteita

Ympäristöministeriö 23.1.2026: Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi. Työkoneet ovat yksi Suomen päästölähteistä, ja niiden osuus Suomen taakanjakosektorin kasvihuonepäästöistä oli vuonna 2023 noin 9 prosenttia. Green deal -sopimuksen jatko tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU)…

Jatka lukemista