Ympäristöministeriö 16.9.
”Hallitus on budjettiriihessä päättänyt joukosta konkreettisista askelia kohti hiilineutraalia Suomea. Paketilla tuomme kipeästi kaivattua vauhtia päästöjen vähentämiseen ja tuemme luonnon elpymistä. Samalla pidämme huolta reilusta muutoksesta ja suomalaisen elinkeinoelämän tulevaisuudennäkymistä tukemalla siirtymää vihreään talouteen miljardiluokan satsauksella EU:n elpymispaketista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsee.
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035 ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitetta tuetaan useilla ensi vuoden budjettiin varatuilla toimilla.
Osana lämmityspolttoaineiden veronkorotusta turpeen vero lähes kaksinkertaistetaan, ja samalla turpeelle rakennetaan yhdessä tutkijoiden kanssa lattiahintamekanismi, joka takaa että turpeen käyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
“Turpeen energiakäytön alasajo alkaa nyt todella. Iso-Britanniassa hiilen käyttöä on onnistuneesti vähentämään samantyyppisellä mekanismilla. On selvää, ettei turpeella ole paikkaa tulevaisuuden ilmastoystävällisessä energiantuotannossa.”
Reilu siirtymä avainasemassa – verotetaan ilmastopäästäjiä, tuetaan kestäviä ratkaisuja
Turvealalle taataan reilu siirtymä käyttämällä osa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) turvetta korvaavien investointien, turvealan yrittäjien ja työntekijöiden ja kohdealueiden elinkeinoelämän tukemiseen.
”Isossa rakennemuutoksessa on huolehdittava, että siirtymä on reilu kaikille. Tuemme turveyrittäjiä rakennemuutoksessa ja panostamme alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Samalla tavoin nyt kun lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään, tarjoamme kotitalouksille tukea öljylämmityksestä pois vaihtamiseen”, Mikkonen sanoo.
Teollisuuden päästökauppakompensaatiosta luovutaan ja tilalle tulee sähköistämistuki, joka tukee teollisuuden vähähiilisiä investointeja. Teollisuuden sähköistymistä tuetaan alentamalla sähkövero EU:n minimitasolle heti ensi vuoden alusta. Osin fossiilisen energian käyttöä tukenut teollisuuden energiaverojen palautusjärjestelmä ajetaan alas vuoteen 2024 mennessä.
“Siirrämme tukea teollisuuden ilmastotoimiin, pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tämä on osa reilua muutosta, jonka myötä Suomeen synnytetään kestävällä tavalla työpaikkoja ja vähennetään samalla ilmastopäästöjä. Haluamme parantaa Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, mikä tarkoittaa, että teollisuudelta ja koko elinkeinoelämältä tarvitaan loikka kohti vähähiilisyyttä. Monet yritykset ovatkin jo ottaneet ilmastokestävyyden ohjenuorakseen ja tehneet merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi.”
“Näillä budjetiriihen päätöksillä etenemme ripenevää tahtia Suomen polulla kohti hiilineutraaliutta. On kuitenkin selvää, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tai edes Suomen hiilineutraaliuteen nämä päätökset eivät yksin riitä, mutta antavat hyvän pohjan jatkotyölle.”
Vahva panostus luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen jatkuu
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi hallitus jatkaa historiallisen vahvaa panostustaan luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Luonnonsuojelun rahoitus on myös tulevana vuonna 100 miljoonaa euroa korkeampi kuin hallituskauden alussa.
”Luontokriisi on aivan yhtä akuutti kuin ilmastokriisi. Kuten viimeaikaiset uutiset ovat jälleen kertoneet, elämme juuri nyt ratkaisevia hetkiä maapallon luonnon, eläinlajien ja ekosysteemien pelastamiseksi. Jos emme onnistu luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä, vaikeuskerroin myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kasvaa merkittävästi”, ministeri Mikkonen toteaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö 16.9.: Työmatkaetujen uudistamisessa ensi askel
Hallitus esittää vähäpäästöisen liikenteen tukemista vuoden 2021 alusta voimaan tulevalla työsuhde-etujen verouudistuksella. Täyssähköautojen veroetua parannetaan, työpaikkalataus määritetään verovapaaksi, työsuhdematkalipun ja työsuhdepyörien vähennysoikeutta kasvatetaan tuntuvasti.
Hallitusohjelmassa sitouduttiin autoilun työsuhde-edun uudistukseen, joka suosii ”huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa”.
– Nyt otettiin ensi askel hallitusohjelman toteuttamiseen. Olemme sopineet jatkotyöstä, jonka päämääränä on saada lähivuosina kymmeniä tuhansia vähäpäästöisiä ajoneuvoja käytettyjen autojen markkinoille tavallisten suomalaisten ulottuville. Se on tärkeä osa liikenteen päästövähennysten toimenpidevalikoimaa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Viesti yrityksille: siirtykää sähköautoihin tai hybrideihin
Lähiaikoina etsitään verotuksen keinot, joilla yrityksiä kannustetaan siirtymään bensa- ja dieselautoista sähköautoihin, tai lataushybrideihin silloin kun ajettavat matkat ovat pitkiä. Myös kaasuautojen työsuhdekäyttöä edistetään.
– Hallituksen viesti yrityksille, leasing-palvelujen tarjoajille ja toivottavasti piristyvälle autokaupalle on selvä: uudet käyttövoimat tulevat vanhojen tilalle, kiteyttää ministeri Harakka.
Ministeri Harakka odottaa edistystä myös matkaketjujen verokohteluun. Kuljetukset kotiovelta tai työpaikalta joukkoliikenteeseen ovat usein pullonkaula, johon on tarjolla kyytipalveluita ja kutsutakseja. Tässä vaiheessa vasta osa uusien liikkumispalveluiden kuluista tulee verovähennyksen piiriin.