Monikäyttöiset metsät ja ilmastotavoitteet Varsinais-Suomessa-webinaari kokosi yhteen 128 kuulijaa torstaina 23.9. Osallistujajoukko oli monipuolinen: kuntien luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, metsäammattilaisia, yhteisömetsänomistajia, kansalaisaktiiveja. Alustajat kävivät osallistujien kanssa elävää keskustelua chatissa.
Monikäyttöisyys-teeman alla käsiteltiin metsien merkitystä maakunnan hiilineutraalius- ja luonnon monimuotoisuustavoitteille, taloudelliselle tuottotavoitteille ja metsien hyvinvointi- ja virkistyskäytölle. Tietoa todettiin olevan tarjolla valtavasti, mutta kaikilta osin se ei tavoita metsien kohtalosta päättäviä.
Keskustelussa kiinnostuttiin myös globaalista tilanteesta: entä Kiina, Intia tai USA. Myös eurooppalaisia tietoja vertailtiin. Palattiin kuitenkin takaisin alueelle. Metsien käyttöön ja hoitoon liittyviä haasteita ei kannata väistää etäännyttämällä tarkastelua maapallon toiselle puolelle.
Talous ja hyvinvointi ovat ekologisen kestävyyden varassa
Metsien hiilivarastoa täytyy varjella ja metsiä käyttää siten, että niissä muodostuu hiilinieluja. Muutoin emme voi saavuttaa Suomessa hiilineutraaliutta vuonna 2035.
– Hiilineutraaliustavoitteessa on kuilua kurottavaksi. Koko maankäyttösektorin hiilinielut olivat v. 2020 23 milj. tonnia ja hiilipäästöt yli 50 milj. tonnia. Maankäyttösektorin hiilinielu voi olla v. 2035 jotakin 15–25 milj. CO2ekv-tonnin välillä, joten päästöt pitäisi suunnilleen puolittaa, jotta kuilu tulisi kurotuksi kiinni, arvioi tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.
Professori Jaana Bäck nosti esille kansainvälisen ilmastopaneelin keskeisen viestin: Ilmastokriisi ja luontokato vahvistavat toisiaan ja ratkaisujen täytyy koskea molempia. Maa- ja metsätalouden tulisi periaatteiltaan olla luonnon monimuotoisuutta, hiilitasetta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevaa. Talousmetsien hoito on tässä asiassa avainasemassa.
Paneelikeskustelussa puntaroitiin arvoja, joiden pohjalta metsiä tulisi käyttää. Luonto, ihmiset ja eurot tarvitaan samaan pöytään. Metsien hidas muuttuminen ja kiertoaika tulee olla lähtökohtana. Strategioissa ja ohjelmissa on metsäluontoa ja hiilivarastoa koskevia tavoitteita, niiden toteutukseen tulisi päästä nopeasti. Metsätuotteiden korkeampi jalostusaste on tärkeää. Metsistä voidaan yhteisellä suunnittelulla saada euroja muullakin tavalla kuin puuta myymällä. Julkisen metsänomistajan velvollisuus on kuunnella yhteisönsä ääntä. Osallistamalla saadaan arvot näkyviin.
Nuorten metsäneuvostossa jäsenenä toiminut Heidi Leskelä toi esiin nuorten näkemyksen: tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä seuraavien sukupolvien näkökulmasta ja parhaaksi.
Monikäyttöiset kuntametsät
Webinaarin iltapäiväosuus keskittyi kuntametsiin. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta toi alustuksessaan esille sen, että lähes kaikki Suomen kunnat omistavat metsää. Kuntametsien käytön tavoitteet ovat monipuolistuneet viimeisen 10 vuoden aikana.
Kunnat omistavat noin 2 % Suomen metsämaasta, mutta omistuksella on hehtaareita suurempi merkitys. Kuntametsät sijaitsevat lähellä asukkaita ja ovat helposti saavutettavissa, jolloin niiden virkistys-, hyvinvointi- ja terveysmerkitys korostuu. Vastuullinen metsien käyttö on tämän päivän keino luoda positiivista imagoa kunnalle. Pienet kunnat tarvitsevat tukea ja sparrausta metsäasioihin.
Päättäjien metsätietoa tulisi kunnissa lisätä. Kunnat voivat itsehallinnon, kaavoitusmonopolin (ja metsälain) puitteissa päättää metsiensä käytöstä. Paineet puunmyynnin tuottojen saamiseen ja metsämaan nakertamiseen rakentamisen käyttöön ovat suuria.
Kolmessa case-alustuksessa tuotiin esille kestävän kuntametsien hoidon mahdollisuuksia ja hyötyjä. Turussa metsänhoito on otettu vahvasti osaksi kaupungin hiilineutraaliustavoitetta 2029. Hakkuutavoitetta on laskettu, siirrytty jatkuvan kasvatuksen menetelmään ja hiilitaseen laskennalla on todennettu em. kahden toimenpiteen positiivista vaikutusta.
Päivän päätteeksi keskusteltiin ryhmissä teemalla Miten monitavoitteinen kuntametsien suunnittelu, päätöksenteko ja toteutus saadaan onnistumaan kunnassa?
- Tiedon jakaminen ja vaihtaminen nousi monella tavalla esille. Tietoa tulisi jakaa päättäjille ja virkamiehille sekä kuntalaisille, jotta osallistuminen on mahdollista. Vuorovaikutusta tulisi olla kunnan ja yksityisten metsänomistajien välillä sekä kunnan eri toimialojen välillä.
- Monikäyttöisyyden ymmärtämisestä ja hyväksymisestä voidaan edetä tavoitteiden asetteluun ja suunnitteluun, jossa kunnan eri toimialat mukana; kokonaisuuden hallinta oleellista.
- Kuntametsien varannosta tarvittaisiin yksityiskohtaisempaa tietoa ja tiedon ylipäätään tulisi olla helposti käytettävässä muodossa: metsävaratieto -tietokanta.
- Metsäkatoa on seurattava ja hyödynnettävä paikkatietoa tähän.
- ”Meidän metsät” voi olla kuntastrateginen teema; kunnan ja kuntalaisten yhteinen arvokas varanto, jota suunnitellaan yhdessä.
