Varsinais-Suomen kuntajohdolle suunnatussa ilmastoseminaarissa keskustelu kävi vilkkaana

Etusivu / Ajankohtaiset / Varsinais-Suomen kuntajohdolle suunnatussa ilmastoseminaarissa keskustelu kävi vilkkaana
Varsinais-Suomen kuntajohdolle suunnatussa ilmastoseminaarissa keskustelu kävi vilkkaana

Turussa kokoontui 1.11.2023 joukko Varsinais-Suomen kuntapäättäjiä ja muita alueen toimijoita Ilmastoratkaisuilla elinvoimaa ja hyvinvointia Varsinais-Suomeen -seminaariin. Tilaisuudessa oli monipuolinen puhujajoukko eri sektoreilta virittämässä aktiivista vuoropuhelua osallistujien välillä. Lähtökohtana oli Varsinais-Suomen ilmastotiekartta ja sen toteuttaminen.

Tilaisuuden keynote-puhujaksi saapui dosentti Mari Pantsar, joka on toiminut yli parinkymmenen vuoden ajan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen liittyvissä johtotehtävissä. Mari näkee Varsinais-Suomen kunnat ilmasto- ja luontotyön edelläkävijöinä ja hän kannusti jatkamaan tuloksellista ilmastotyötä. Kuntien päästöt ovat vähentyneet maan keskitasoa nopeammin, -34 % vuosivälillä 2005–2021.

Maakunnan hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 on ilmastolain mukainen, mutta hiilineutraalius on luonteeltaan välitavoite. Hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeen on tärkeää tavoitella hiilinegatiivisuutta, eli sitä, että hiiltä sidotaan ilmakehästä enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään.

Mari Pantsari esiintymässä seminaarissa.

Ilmastomuutos ja luontokato on ratkaistava yhdessä, muutoin epäonnistutaan molemmissa

Marin esityksen ydinviesti oli, että luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä on tehtävä samanaikaiseksi, eli toimenpiteissä on huomioitava molemmat tavoitteet. Vanhat ja luonnontilaiset metsät on suojeltava varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Pantsar nosti myös tärkeäksi rakennetun ympäristön kiertotalouden vauhdittamisen, liiketoimintamahdollisuudet ja hyvien toimenpiteiden levittämisen, eli ns. hiilikädenjäljen kasvattamisen. 

Kulutuskäyttäytymisen muuttuminen on haastavaa mutta erittäin tärkeää

Kuntalaisten saaminen mukaan ilmasto- ja luontotoimiin on välttämätöntä, koska politiikalla on vain sen verran liikkumatilaa kuin ympäröivä yhteiskunta mahdollistaa. Lähes 70 % ilmastopäästöistä syntyy kulutuksesta: ruoka, asuminen, liikkuminen, kulutustavarat, vapaa-aika ja palvelut ovat suurimmat päästölähteemme. Pantsar korosti, että on tärkeää huomioida kulutusperusteiset päästöt kokonaisuudessaan. Kulutamme paljon sellaista, jonka tuotantopäästöt syntyvät maakunnan ja Suomen rajojen ulkopuolella.

Käyttäytymisen muutokseen vaikuttavat motivaatio, kyvykkyys ja mahdollisuudet. Kunnat ovat tässä erityisesti mahdollistajina, mm. asuin- ja liikkumisympäristön suunnittelussa. Pantsar nostaa kolme asiaa, kuntien tehtävänä kestävyyssiirtymän vauhdittamiseksi:

1. Kunnan päätöksenteko ja selkeät tiekartat

2. Innostava viestintä ja kuntalaisten tuuppaus

3. Mahdollisuuksien ja yhteisöllisyyden tarjoaminen

Varsinais-Suomen kunnat ovat ilmastotyön kärkijoukkoa

Toimialapäällikkö Riikka Leskinen Valoniasta kuvasi tilannetta kunnissa. Viimeisten vuosien aikana yhä useampi Varsinais-Suomen kunta on laatinut ilmasto-ohjelman tai vastaavan suunnitelman. Juuri tällä hetkellä prosessi on käynnissä kymmenessä kunnassa. Näiden prosessien valmistuttua maakunnan asukkaista noin 98 % asuu kunnassa, jolla on voimassa oleva ilmasto-ohjelma tai ainakin ilmastotavoite. Kun tarvittavat toimenpiteet on määritelty, on tärkeää keskittyä konkreettiseen työhön toimien toteuttamiseksi.

Varsinais-Suomen kuntakartta.
Kuntien ilmastotyötilanne lokakuussa 2023. Ilmastosuunnitelman valmistelutyö käynnissä syksyllä 2023: Koski, Laitila, Lieto, Loimaa, Nousiainen, Oripää, Pöytyä, Rusko, Sauvo, Uusikaupunki

 Riikka Leskinen esiintymässä seminaarissa.

Keskustelujen teemoina olivat energiamurros, metsien monimuotoisuus, maatalouden kestävä siirtymä sekä kestävä ja aktiivinen liikkuminen

Alustusten jälkeen siirryttiin käsittelemään neljää ilmastotiekartan teemakokonaisuutta. Kussakin teemassa oli kolme napakkaa  puheenvuoroa, jonka jälkeen siirryttiin keskusteluun, jossa yleisö oli aktiivisesti mukana. Keskustelua vetivät vuorotellen kehittämispäällikkö Pekka Salminen ELY-keskuksesta ja Riikka Leskinen Valoniasta.

Keskusteluissa etsittiin vastausta seuraaviin kysymyksiin kolmen alustajan johdattelemana:

  • Mitä Varsinais-Suomessa on tehtävä, jotta onnistumme jatkamaan energiamurroksen edelläkävijänä?
    • kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja Maria Aspala (VASO Oy) ja kehitysjohtaja Antti Jyväkorpi (VSV Oy).
  • Miten turvataan metsien monimuotoisuus ilmastotavoitteissa?
    • kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi (Salon kaupunki), metsänomistaja Arja Alikoivisto (Silva ry – Metsien jatkuvan kasvatuksen yhdistys), elinkeinopäällikkö Minna Rautalin (Metsäkeskus)
  • Millä keinoin maakunnassa voidaan edistää maatalouden kestävää siirtymää?
    • erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio (Luonnonvarakeskus), maatalousyrittäjä Aki Laaksonen (Mynämäki), johtaja Ilkka Nieminen (Päivittäistavarakauppa ry)
  • Miten mahdollistetaan kuntalaisten hyvinvointia edistävä kestävä ja aktiivinen liikkuminen?
    • liiketoimintajohtaja Nelli Vallamo (Säästöpankki Kalanti-Pyhäranta), liikennejärjestelmäpäällikkö Hanna Lindholm (Varsinais-Suomen ELY-keskus), kaupunginjohtaja Mika Ingi (Liedon kaupunki)

Tilaisuus sai paljon kiitosta keskustelun monipuolisuudesta sekä konkreettisiin asioihin paneutumisesta. Varmasti jokaisen päässä raksutti uusia ideoita oman kunnan ilmastotyöhön ja toivon mukaan niitä viedään aktiivisesti eteenpäin.

Tilaisuuden esitykset

Pekka Salminen esiintymässä seminaarissa.

Tilaisuuden järjestivät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto / Canemure (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia) -hanke.

Logot.

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *