Oma tontti puhtaana – Tiedätkö mitä juot?

Etusivu / Teemat / Vaikuta vesiin Nyt / Vältän turhia kemikaaleja / Oma tontti puhtaana – Tiedätkö mitä juot?

Ole tarkkana kasvinsuojelussa ja kemikaalien käytössä

Pohjavedet tarjoavat hyvälaatuista vettä kotiin ja elintarviketeollisuuteen

Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Suomessa vesilaitosten jakamasta talousvedestä yli 60 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueella on laajalti käytössä yksityisiä talousvesikaivoja. Pohjavesi vaikuttaa purkautuessaan pinnalle myös virtavesien, järvien ja lähteiden tilaan.

Monet kasvinsuojeluaineet ovat maassa helposti kulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia. Siksi niiden käyttöä pohjavesialueilla on rajoitettu tai kokonaan kielletty. Harkitse tarkkaan kasvinsuojeluaineiden käyttötarve! Tarkista kasvinsuojeluaineen käyttökielto tai -rajoitus tuotteen myyntipäällyksen tekstistä. Jätä kaivojen ja lähteiden ympärille kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoitetaan, koska ne voivat kulkeutua maan pintakerroksesta pohjaveteen.

Autojen ja koneiden pesun ja huollon yhteydessä pesuaineita ja muita kemikaaleja huuhtoutuu maaperään. Ne sisältävät veteen liukenevia yhdisteitä, jotka voivat kulkeutua maan pinnalta syvempiin maakerroksiin ja pohjaveteen asti. Käytä pohjavesialueella pesupaikkoja, joissa pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin.

Vältä jätteiden ja romujen varastointia asuinkiinteistöllä. Niistä voi aiheutua haitallisten aineiden vuotoja maaperään. Säilytä nestemäiset jätteet niille tarkoitetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa ja sijoita astiat tiivispohjaiselle alustalle.

Noudata öljytuotteiden ja muiden palavien nesteiden varastoinnissa vaarallisia kemikaaleja koskevan asetuksen määräyksiä. Asuinhuoneistojen sisätiloissa saa säilyttää enintään 25 litraa ja varastossa enintään 50 litraa palavia nesteitä.

Missä on kaivon paikka?

Hyvää kaivon paikkaa kannattaa etsiä kauempaakin mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä on parhaat mahdollisuudet saada hyvälaatuista vettä ja likaantumisriski on pieni. Kaivon paikkaa arvioitaessa lähtökohta on, että mahdolliset saastelähteet (saostussäiliöt, viemärit, lannoitetut pellot, puutarhat, karjasuojat, tunkiot, ulkokäymälät, öljysäiliöt ja suolattavat tiet) ovat pohjaveden virtaussuunnassa kaivon alapuolella, eli siten, että pohjavesi virtaa kaivosta mahdolliseen saastelähteeseen päin.

Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä kannattaa tarkkailla säännöllisesti läpi vuoden. Veden laatu tulisi tutkituttaa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein, koska kaikkia laatuun vaikuttavia tekijöitä ei huomaa vettä käytettäessä. Säännöllisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää, milloin muutos on tapahtunut ja mikä muutoksen on voinut aiheuttaa.

Huolla öljysäiliötä

Vanhat lämmitysöljysäiliöt ja niihin liittyvät putkistot voivat syöpyä vähitellen rikki, jolloin niistä vuotaa öljyä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Pohjavesialueilla suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti maanpäällisiä rakennuksen sisälle sijoitettavia öljysäiliöitä. Ulkona sijaitsevat polttoainesäiliöt on tarpeen varustaa kaksoisvaippa-rakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla. Säiliön on oltava hyväksyttyjen standardien mukainen ja se on varustettava ylitäytönestimellä. Joissakin kunnissa maanalaiset säiliöt on pohjavesialueilla kokonaan kielletty.

Maanalaisen lämmitysöljysäiliön kunto tulisi tarkistutta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymällä tarkastusliikkeellä 10 vuoden kuluessa käyttöönotosta. Sen jälkeen säiliön kunto on tarkistutettava 2 - 10 vuoden välein, säiliön materiaalista ja kuntoluokituksesta riippuen. Maanalaisten säiliöiden tarkastusvelvoite perustuu lakiin. Maanpäällisten  polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastusvelvotteista annetaan määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä.

Tarkkana myös oman pihapiirin ulkopuolella

Luonnossa pohjavesialueen voi havaita hiekka- ja sorakerrosten muodostamina harjuina ja mäntykankaina. Pohjavesialueet ja pohjavedenottamon suoja-alueet on usein merkitty maastoon kylteillä. Kun toimit pohjavesialueella, varmista, että terveydelle haitallisia aineita ei pääse vuotamaan maaperään. Onnettomuus- ja vahinkotilanteissa pyri rajoittamaan vahinkoa ja ilmoita havaitsemastasi vuodosta viipymättä hätäkeskukseen (112) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kort på svenska

Vinkkejä ja linkkejä

Kaivon huolto- ja kunnostusohjeet sekä hyödyllistä tietoa kaivovesien laadusta löydät ympäristöhallinnon kaivosivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/kaivot. Tietoa asianmukaisesta kiinteistökohtaisesta jätevesien käsittelystä saat kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Ympäristöhallinnon Avoin tieto –palvelusta (www.syke.fi/avointieto) löydät pohjavesialueiden rajaukset ja voit tarkistaa, sijaitseeko kiinteistösi pohjavesialueella.

Kaivo-opas (SYKE julkaisu, pdf, helda.helsinki.fi)

Kaivon paikka (SYKE julkaisu, pdf, helda.helsinki.fi)

Kaivon huolto ja kunnostus, kaivoveden laatu (ymparisto.fi/kaivot)

Rengaskaivon desinfiointiohje (ymparisto.fi)

Avoin tieto -palvelu (syke.fi/avointieto)