Kasvispäivä on viikon paras päivä
Arkivalinnat kaupassa ja keittiössä vaikuttavat vesistöihin
Eläinten kasvattaminen ihmisravinnoksi kuluttaa luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä. Kotieläimille syötettävä ruoka kasvaa pääosin pelloilla, joilla voitaisiin tuottaa viljaa ja kasviksia suoraan ihmisravinnoksi. Eläinperäisen ravinnon tuottamisen tuotantopanokset ovat suuria - rehua, vettä ja tilaa. Suomessa peltoalasta noin 4/5 on laitumina sekä rehuviljan ja nurmen viljelyssä. Suomeen tuotavasta soijasta peräti 85 % käytetään eläinten rehuksi.
Lihantuotanto kuluttaa paljon vettä ja toisaalta tuottaa suuret määrät jätevettä. Lihantuotannon vähentämisen seurauksena myös lantaa muodostuu vähemmän, jolloin myös ravinnepäästöt vesiin vähentyvät. Kotieläinten lantaa syntyy vuosittain Suomessa miljoonia tonneja. Suomessa keskimäärin puolet vesiin päätyvästä kuormituksesta tulee maataloudesta, Lounais-Suomessa jopa enemmän.
Ruokatottumuksiin on hyvä toteutella pienin askelin. Mikä olisi sinulle ja perheellesi sopivin vaihtoehto? Vähennättekö lihan ja maitotuotteiden kulutusta jokaisella aterialla, vai pidättekö esim. yhden kasvisruokapäivän viikossa? Tutun ruokareseptin muuttaminen kasvisruoaksi, kuten korvaamalla liha pavuilla ja värikkäillä kasviksilla, voi olla yllättävän helppoa ja hauskaa.
Superfoodia metsästä ja puutarhasta
Suomessa on loistavat sienestys- ja marjastusmahdollisuudet. Metsämarjojen ravintoarvot ovat loistavat. Sekä marjojen että sienten käytöllä voi monipuolistaa ruokaansa sekä maku- että ravitsemusmielessä.
Kasviksia tulisikin käyttää sesongin mukaan: talvella keskitytään juureksiin ja marjoihin ja kesällä nautitaan tuoreista kauden tuotteista, kuten salaatista, tomaatista, kesäkurpitsasta, jne.
Suomen luonnosta löytyy myös monia maittavia villivihanneksia, kuten nokkonen, vuohenputki ja voikukka, joita kannattaa kokeilla salaateissa ja lämpimissä ruuissa.
