Varsinais-Suomen ilmastopäästöistä 18 % aiheutuu maataloustuotannosta (v. 2020)

Maatalouden päästöihin sisältyvät metaani- ja dityppioksidipäästöt tuotantoeläimistä, lannasta ja maatalousmailta sekä kalkituksen ja urealannoituksen hiilidioksidipäästöt. Turvemaiden hajoamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt kuuluvat maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorille (LULUCF), eivätkä ole maatalouden laskennassa mukana.

Varsinais-Suomella on keskeinen asema ruoan ja elintarvikkeiden tuottajana Suomessa. Monilla maa- ja puutarhatalouden tuotannon aloilla Varsinais-Suomen osuus maan tuotannosta on joko korkein tai korkeimpien joukossa. Maatiloista 55 % harjoittaa viljanviljelyä, 25 % muuta kasvinviljelyä ja 20 % kotieläintuotantoa.

Maatalouden osuus ilmastopäästöistä koko maakunnassa on 18 %, mutta vaihtelu kuntien välillä on suurta. Maatalousvaltaisissa kunnissa osuus on jopa yli 50 %, kun taas Turun kaupunkiseudulla osuus on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa.

Lue lisää »

Maatalouden päästöjen jakautuminen vuonna 2020 Varsinais-Suomessa. Lähde: SYKE, ALas/Hinku-laskenta. 

MAATALOUSSEKTORIN MUUTOSTAVOITTEET 2030

 

1

Varsinais-Suomi on maatalouden hiilensidonnan
ja energiamurroksen edelläkävijä

2

Maakunnan voimavarana on kestävä ja
uudistumiskykyinen ruokajärjestelmä

KÄRKITEEMAT JA TOIMENPITEET

Osaamisen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen

• Lisätään käytännön tutkimus- ja kokeilutoimintaa tiloilla yhteistyössä tutkimuslaitosten ja tuottajien kanssa.

• Kehitetään neuvontatoiminnan vaikuttavuutta, tunnettuutta ja joustavuutta. Rahoittaja- ja neuvontaorganisaatiot tarjoavat yhteistyössä tietoa ja neuvontaa maatalouden ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

• Osallistutaan aktiivisesti Pellolta Pöytään -strategian toteuttamiseen hyödyntäen muun muassa EU:n Vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) rahoitusta.

Seuranta

Lue lisää »

koristeellinen

Maatalouden biomassojen energiahyödyntäminen

• Tiloilla vahvistetaan energiaomavaraisuutta ja energiatehokkuutta.

• Kehitetään maatalouden biomassojen hyödyntämisen arvoketjua (biokaasun eri tuotanto- ja käyttömahdollisuudet, ravinteiden jatkojalostus ja tuotteistaminen, rahoitus ja markkinat sekä tarvittava yhteistyö). Huomioidaan peltomaan kasvukunnon säilyttäminen.

Seuranta

Lue lisää »

koristeellinen

Hiilen sidonta, pellon kasvukunto ja vesien hallinta

• Viljelytarkkuutta parannetaan muun muassa tutkimuksella ja koulutuksella.

• Lisätään peltomaan ympärivuotista kasvipeitteisyyttä ja muita hiilensidonnan keinoja.

• Pellonkäyttöä monipuolistetaan kasvikierrolla ja uusilla viljelykasveilla sekä huomioidaan maatalousluonnon monimuotoisuus.

• Maatalousmaan vesitaloutta parannetaan hyödyttämään ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesien ravinnekuorman hallintaa, maan rakennetta ja ilmastopäästöjen hillintää.

• Lisätään luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia ja vahvistetaan valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja yhteistyötä yhdistäen maankäytön eri osa-alueet (maatalous, metsä, muu maankäyttö).

Seuranta

Lue lisää »

koristeellinen

Ruoka – kestävä elinkeino ja hyvinvoinnin lähde

• Lisätään koko ruokaketjussa tietoisuutta ruoantuotannon merkityksestä ilmastokysymyksen ratkaisijana.

• Alueellisella yhteistyöllä vahvistetaan kestävän ruoantuotannon kannattavuuden edellytyksiä.

• Viestitään maakunnassa tehdyistä toimista uudistuvan ja kestävän ruoantuotannon edistämiseksi.

• Vahvistetaan ruokaketjun sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ja tehdään uusiutumisesta kuluttajien, hankkijoiden, tuottajien, jalostajien ja kaupan yhteinen asia.

Seuranta

Lue lisää »

koristeellinen

Lisätietoa