Varsinais-Suomen ilmastopäästöistä 19,5 % aiheutuu maataloustuotannosta (v. 2023)

Maatalouden päästöihin sisältyvät metaani- ja dityppioksidipäästöt tuotantoeläimistä, lannasta ja maatalousmailta sekä kalkituksen ja urealannoituksen hiilidioksidipäästöt. Turvemaiden hajoamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt kuuluvat maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorille (LULUCF), eivätkä ole maatalouden laskennassa mukana.

Varsinais-Suomella on keskeinen asema ruoan ja elintarvikkeiden tuottajana Suomessa. Monilla maa- ja puutarhatalouden tuotannon aloilla Varsinais-Suomen osuus maan tuotannosta on joko korkein tai korkeimpien joukossa. Maatiloista 60 % harjoittaa viljanviljelyä, 22 % muuta kasvinviljelyä ja 16 % kotieläintuotantoa (v. 2024).

Maatalouden osuus ilmastopäästöistä koko maakunnassa on 19,5 %, mutta vaihtelu kuntien välillä on suurta. Maatalousvaltaisissa kunnissa osuus on jopa yli 50 %, kun taas Turun kaupunkiseudulla osuus on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa.

Maatalous on metsätalouden ohella ainoa toimiala, joka voi sitoa hiilidioksidia. Siksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät ratkaisut ja päästöjen vähennykset tehdään erityisesti viljelymenetelmiin ja pellonkäytön muutoksiin liittyen.

Ilmastokestävässä ruokajärjestelmässä on huomioitava tuottajien toimeentulo, luonnon monimuotoisuus sekä ruuan moninaiset merkitykset kuluttajille.

Maatalouden ilmastopäästöt ja kannattavuus kytkeytyvät toisiinsa. Peltoon voidaan lisätä oikeanlaisilla viljely- ja kasvikiertomenetelmillä hidaskiertoista maaperän hiiltä, joka muuntuu humukseksi tai on dynaamista mikrobimassaa. Hiiltä sitova peltomaa on myös rakenteeltaan hyvää eli tuottavaa.

Maataloustuotannossa syntyy sivutuotteena merkittävä määrä kiertoon sopivaa biomassaa: lantaa, olkea ja muuta kasvijätettä. Maataloudessa on suuri mahdollisuus hyödyntää itse biokaasua energiamuotona sekä tarjota raaka-ainetta myös liikennebiokaasun tuotantoon.

Maatalouden päästöt määräävät pitkälti sen, miten suurta on ruoan ympäristörasitus. Ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää suosimalla mahdollisimman vähän kuormittavia ruokia ja minimoimalla hävikkiä. Ruokavalion muutoksiin ja uusien tuotteiden käyttöönottoon vaikuttavat sekä suurkeittiöt että kotitaloudet. Julkisilla ruokahankinnoilla on suuri merkitys.

Epäorgaaniset lannoitteet 28 %, Eläinten ruuansulatus 23 %, Muut viljelysmaiden päästöt 19 %, Lannankäsittely 17 %, Maaperä 10 %, Orgaaniset lannoitteet 3 %.

Maatalouden päästöjen jakautuminen vuonna 2023 Varsinais-Suomessa. Lähde: SYKE, ALas/Hinku-laskenta. 

MAATALOUSSEKTORIN MUUTOSTAVOITTEET 2030

 

1

Varsinais-Suomi on maatalouden hiilensidonnan
ja energiamurroksen edelläkävijä

2

Maakunnan voimavarana on kestävä ja
uudistumiskykyinen ruokajärjestelmä

KÄRKITEEMAT JA TOIMENPITEET

Osaamisen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen

• Lisätään käytännön tutkimus- ja kokeilutoimintaa tiloilla yhteistyössä tutkimuslaitosten ja tuottajien kanssa.

• Kehitetään neuvontatoiminnan vaikuttavuutta, tunnettuutta ja joustavuutta. Rahoittaja- ja neuvontaorganisaatiot tarjoavat yhteistyössä tietoa ja neuvontaa maatalouden ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

• Osallistutaan aktiivisesti Pellolta Pöytään -strategian toteuttamiseen hyödyntäen muun muassa EU:n Vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) rahoitusta.

Seuranta

*Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, hiilensidonnan edistämiseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiatuotantoon tähtäävää neuvontatukea saaneiden maatilojen määrä Varsinais-Suomessa.

koristeellinen

Maatalouden biomassojen energiahyödyntäminen

• Tiloilla vahvistetaan energiaomavaraisuutta ja energiatehokkuutta.

• Kehitetään maatalouden biomassojen hyödyntämisen arvoketjua (biokaasun eri tuotanto- ja käyttömahdollisuudet, ravinteiden jatkojalostus ja tuotteistaminen, rahoitus ja markkinat sekä tarvittava yhteistyö). Huomioidaan peltomaan kasvukunnon säilyttäminen.

Seuranta

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, hiilensidonnan edistämiseen ja uusiutuvaan energiantuotantoon kohdennettua investointitukea saaneiden maatilojen määrä Varsinais-Suomessa.

 

 

Tuetut maatilojen aurinkopaneeli-investoinnit Varsinais-Suomessa

Suurin hyppäys rakennetuissa aurinkovoimaloissa maatiloilla vuosien 2021-2022 välillä.

Yhteensä 270 hanketta, teholtaan 14 000 kWp, kustannuksiltaan 13,5 M€. Lähde: Hyrrä-rahoitusjärjestelmä, Varsinais-Suomen ELY-keskus

 

Biokaasulaitokset kartalla (google.com/maps)
koristeellinen

Hiilen sidonta, pellon kasvukunto ja vesien hallinta

• Viljelytarkkuutta parannetaan muun muassa tutkimuksella ja koulutuksella.

• Lisätään peltomaan ympärivuotista kasvipeitteisyyttä ja muita hiilensidonnan keinoja.

• Pellonkäyttöä monipuolistetaan kasvikierrolla ja uusilla viljelykasveilla sekä huomioidaan maatalousluonnon monimuotoisuus.

• Maatalousmaan vesitaloutta parannetaan hyödyttämään ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesien ravinnekuorman hallintaa, maan rakennetta ja ilmastopäästöjen hillintää.

• Lisätään luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia ja vahvistetaan valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja yhteistyötä yhdistäen maankäytön eri osa-alueet (maatalous, metsä, muu maankäyttö).

Seuranta

Peltojen kasvipeitteisyys vaihdellut 57 prosentin ja 71 prosentin välillä. Kasvava trendi vuodesta 2019 lähtien.

 

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Salaojitushankkeille myönnettyjen tukien määrä on vaihdellut vuosina 2015-2024. Selvästi eniten tukea on myönnetty vuonna 2024.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

 

 

 

koristeellinen

Ruoka – kestävä elinkeino ja hyvinvoinnin lähde

• Lisätään koko ruokaketjussa tietoisuutta ruoantuotannon merkityksestä ilmastokysymyksen ratkaisijana.

• Alueellisella yhteistyöllä vahvistetaan kestävän ruoantuotannon kannattavuuden edellytyksiä.

• Viestitään maakunnassa tehdyistä toimista uudistuvan ja kestävän ruoantuotannon edistämiseksi.

• Vahvistetaan ruokaketjun sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ja tehdään uusiutumisesta kuluttajien, hankkijoiden, tuottajien, jalostajien ja kaupan yhteinen asia.

Seuranta

koristeellinen

Lisätietoa