Maa-alueiden käytön ja siinä tapahtuvien muutosten seurauksena hiiltä joko vapautuu ilmakehään tai sitä sitoutuu kasvillisuuteen ja maaperään. Muutokset ovat kokonaisuutena merkittäviä sekä ilmastovaikutusten että luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan maankäyttösektori (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde. Hiiltä siis vapautui maankäyttösektorilla päästöinä enemmän kuin mitä nielut sitoivat.
Viherrakenteen kokonaisuuden ja merkityksen laaja ymmärtäminen on tärkeää. Viherrakennetta on kaikki eloperäinen maa-ala. Viherrakenteen säilyttäminen ja lisääminen on keskeistä. Sillä on suuri merkitys myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kysymyksissä, vesienhallinnassa, vesien tilan parantamisessa ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Kaikista maankäyttösektorin luokista erityisesti metsät (ml. puusto ja maaperä) toimivat hiilinieluina. Tästä syystä kaikki maankäytön muutokset metsästä muuhun maankäyttöluokkaan johtavat lähes poikkeuksetta kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun.
Lue lisää »
Varsinais-Suomi on yllättävän metsäinen maakunta, vaikka alueesta saattaa ensimmäisenä tulla mieleen avoin peltomaisema ja saaristomosaiikki. Maakunnan pinta-alasta metsämaata on noin 54 % ja suota 5,5 %. Varsinais-Suomen metsänomistajista 69 % on yksityisiä henkilöitä ja 6,5 % kuolinpesiä. Yhtiöiden omistuksessa on 4,7 %, valtion 4,4 % ja kuntien 3,5 %. Kuntien omistamilla metsillä on hehtaareita suurempi merkitys. Metsät ovat kuntalaisten virkistyksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjiä. Varsinais-Suomen maapinta-alasta 30 % on peltoa. Suurin osa pelloista on vilja- ja nurmiviljelyn käytössä. 13 prosentilla viljelyalasta kasvaa muita viljelykasveja. Pellot ovat valtaosin savimaita, joiden maaperän muuttaminen hiilen lähteestä hiilinieluksi vaatii viljelytapojen muuttamista. Turvemaapeltojen osuus maatalouden päästökuormasta on merkittävä. Varsinais-Suomessa turvemaapeltojen osuus on kaksi prosenttia (5000 ha). Maatalouden toimenpiteet maankäyttöön liittyen sisältyvät tämän tiekartan maataloussektorin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ilmastotiekartan maataloussektorin tavoitteet ja toimenpiteet » Rakennettu ympäristö laajenee ja muuttaa maankäytön kokonaiskuvaa. Nykyinen yhdyskuntarakenne on vahvasti myös tulevaisuuden yhdyskuntarakennetta, kun huomioidaan vuosittain lisääntyvän uuden rakennuskannan määrä sekä olemassa olevan rakennuskannan elinikä. Uuden kehittämisen lisäksi on olennaista keskittyä jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseen ja kehittämiseen niin, että yhdyskuntarakenne vastaa sekä tämän päivän että tulevaisuuden tarpeita. Ilmastotiekartan alue- ja yhdyskuntarakenne -tavoitteet » Merkittäviä ohjaavia asiakirjoja maankäyttösektorin tavoitteita ja toimenpiteitä laadittaessa ovat olleet mm. Kansallinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ja Lounais-Suomen metsäohjelma 2021–2025.
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU, METSÄT JA MUU VIHERRAKENNE - MUUTOSTAVOITTEET 2030
1
Varsinais-Suomessa on monipuolinen metsä- ja viherrakenne,
joka vahvistaa hiilinieluja, vaalii hiilen varastoja
ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
2
Maankäyttösektorin nettonielu on kasvanut.
KÄRKITEEMAT JA TOIMENPITEET
Ilmastoviisas ja monitavoitteinen metsien hoito ja käyttö
• Hiilinieluja kasvatetaan metsittämällä joutoalueita ja ennallistamalla erityisesti reheviä ojitettuja soita.
• Talousmetsiä hoidetaan hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta lisäävillä toimenpiteillä kasvupaikka ja puulajit huomioiden (metsien oikea-aikainen hoito, metsien kiertoajan pidentäminen, jatkuvapeitteinen kasvatus, tuhkalannoitus, nopea taimikon perustaminen, sekapuustoisuuden suosiminen).
• Varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin monipuolisella metsärakenteella, mm. lisäämällä sekapuustoisuutta.
• Metsienhoitoa suunnitellaan ja metsävaroja käytetään lisäämällä hiilinieluja ja -varastoja luonnon monimuotoisuutta Lounais-Suomen metsäohjelmassa 2021–2025 ja Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa tunnistetuilla keinoilla.
• Kunnat toteuttavat ilmastoviisasta metsien hoitoa ja käyttöä huomioiden metsien merkityksen virkistyskäytölle, hyvinvoinnille ja luonnon monimuotoisuudelle.
• Lisätään metsien tuottaman hiilen varastointia pitkäikäisissä puutuotteissa.
Seuranta
Ilmastokestävä maankäytön suunnittelu ja kaavoitus
• Parannetaan viherrakenteen laatua ja yhtenäisyyttä mm. kaavoituksen ja vapaaehtoisen suojelun keinoin.
• Vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tunnistamalla eri toimintojen vaikutukset ja toimijoiden mahdollisuudet vesistöjen valuma-alueilla.
• Kunnat arvioivat negatiivisia vaikutuksia hiilinieluihin ja -varastoihin sekä hyödyntävät työssä käytettävissä olevia arviointityökaluja.
• Selvitetään ja otetaan käyttöön hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta turvaavia kompensaatiomenetelmiä.
• Kaikki keskeiset toimijat toteuttavat omilla toimillaan Turun kaupunkiseudun MAL-sopimusta ja maakuntakaavaa sekä seuraavat aktiivisesti niiden toteutumista, jotta niiden tavoitteet yhdyskuntakehityksen kohdentumisesta olemassa olevaan rakenteeseen voidaan saavuttaa.
• Lisätään rakentamisessa hiilivarastojen syntymistä mm. maankäyttöratkaisuilla ja puun käytöllä rakentamisessa.
Osaamisen ja ymmärryksen lisääminen
• Lisätään koulutustarjontaa ja viestintää eri kohderyhmien tarpeet huomioiden mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ilmastoviisaasta metsänhoidosta, metsittämisestä ja talousmetsien luonnonhoidosta.
• Lisätään yhteistyötä maan- ja metsänomistajien, metsäalan toimijoiden, yritysten, kuntien, neuvontaorganisaatioiden, järjestöjen sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kesken. Kehitetään eri tahojen osallisuutta maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden toteuttamisessa ja seurannassa.
• Metsiä ja maatalousalueita hyödynnetään monipuolisesti luonto- ja ympäristökasvatuksen oppimisympäristöinä maanomistajan kanssa sopien.
• Toteutetaan alueella aktiivisesti Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman Kokeilut ja jalkauttaminen –toimenpidekokonaisuutta. Toteutetaan kehittämishankkeita edistäen käytännönläheisiä kokeiluja ja tieteellisen tiedon jalkauttamista käytäntöön.
• Osallistutaan aktiivisesti Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman Paikallinen ja alueellinen yhteistyö -toimenpiteen toteutukseen (2022–2024), joka sisältää mm. yhteistyötä kunnallisten toimijoiden kanssa, rakennettujen ympäristöjen viherrakenteiden edistämistä sekä yhteistyötä alueellisten metsäohjelmien toimeenpanon osalta, ohjauskeinona hanketoimintaa ja informaatio-ohjausta.
Lisätietoa
- Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet – Arvio päästövähennysmahdollisuuksista (jukuri.luke.fi)
- Kestävä maankäyttö ilmastopäästöjen vähentämisessä (issuu.com/suomenymparistokeskus)
- Maa- ja metsätalouden sekä koko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet (jukuri.luke.fi)
- Miten voit vaikuttaa metsien ilmastokestävyyteen? (metsakeskus.fi)
