Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 21 % aiheutuu lämmityksestä ja 9 % sähkönkulutuksesta (v. 2020)
Yli puolet lämmityksen päästöistä syntyy kotitalouksissa, joiden päästöistä 38 % koostuu kaukolämmöstä, 26 % öljylämmityksestä ja 21 % sähkölämmityksestä. Palvelut aiheuttavat lämmityksen päästöistä 29 %. Teollisuuden lämmityspäästöihin (3 %) sisältyy vain kaukolämmön päästöt. Teollisuuden erillislämmityksen päästöt on laskettu teollisuuden päästöihin SYKEn Hinku-laskentamallissa (ALas). Alueen kaukolämmön tuotannossa ollaan siirtymässä ripeällä tahdilla kohti hiilineutraalia tuotantoa. Viime vuosina on tehty merkittäviä investointeja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2019 kaukolämmön ominaispäästöt olivat Turun seudulla 144 kgCO2/MWh ja vuonna 2022 päästöt olivat 60,6 kgCO2/MWh.
Lue lisää »
Turku Energian tavoitteena on hankkia 90 % sähköstä ja lämmöstä uusiutuvilla energialähteillä vuonna 2025. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) tavoitteena on luopua kivihiilestä perustuotannossa Naantalin voimalaitoksessa kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Kivihiilen käyttö kaukolämmön perustuotannossa päättyy 2022. Myös muualla maakunnassa on tehty merkittäviä investointeja päästöjen vähentämiseksi. Salossa otettiin käyttöön Korvenmäen ekovoimalaitos kesällä 2021. Lounavoima Oy tuottaa laitoksessa jätteistä saatavalla energialla 90 % Salon kaukolämmöstä. Laitoksen yhteyteen rakennetaan syvälämpökaivoja, jotta kesäajan tuotannossa syntyvä ylimääräinen lämpö voidaan varastoida talvea varten. Vakka-Suomessa VSV-Energia Oy luopui vuonna 2020 turpeen poltosta, mikä vähensi VSV-Energian hiilidioksidipäästöjä lähes 60 %. Energiasta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi olennaista on luopua fossiilisista energialähteistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä parantaa energiatehokkuutta julkisissa rakennuksissa, teollisuuden, palvelujen ja maatalouden kiinteistöissä sekä asuinkiinteistöissä. Rakennusten peruskorjaustarvetta on paljon. Peruskorjaukset tulisi toteuttaa energiatehokkuustavoitteet edellä, jolloin päästövähennysten lisäksi saadaan pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.
ENERGIASEKTORIN MUUTOSTAVOITTEET 2030
1
Uudet energiantuotannon investoinnit perustuvat lähinnä poltolle vaihtoehtoisiin teknologioihin, kuitenkin toimitusvarmuus huomioiden
2
Älykkäät ja energiatehokkaat ratkaisut vähentävät suhteellista kokonaisenergiantarvetta
KÄRKITEEMAT JA TOIMENPITEET
Monipuolinen tuotanto
• Turun kaupunkiseudun ja Salon alueen keskitetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa luovutaan kivihiilen käytöstä korkean hyötysuhteen tuotantolaitosten ja uusiutuvien polttoaineiden avulla vuoteen 2022 mennessä. Huippu- ja varatuotannossa siirrytään asteittain uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Huolto- ja toimitusvarmuusnäkökohdat huomioidaan.
• Nostetaan energiantuotannon ja -jakelun energiatehokkuus mahdollisimman korkeaksi.
• Investoidaan eri kokoluokissa maa- ja kallioperälämpöä hyödyntäviin lämpöpumppuratkaisuihin sekä lämmönvarastointiin ratkaisujen tekniskaupallinen kypsyysaste huomioiden. Investoidaan myös hiilidioksidin talteenottoteknologiaan.
• Lämmön varastoinnilla minimoidaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaupunkiseutujen keskitetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa.
• Rakennetaan paikallisia biokaasulaitoksia lämmön-, sähkön- ja liikennebiokaasun tuotantoon erityisesti maatalouden sivuvirtoja hyödyntämällä.
• Toteutetaan ja edistetään aurinko- ja tuulivoimahankkeita kuntien, yritysten ja maanomistajien yhteistyöllä maakuntakaavassa osoitetuille alueille.
• Edistetään uusiutuvaan energiaan perustuvien synteettisten polttoaineiden tuotantoa, jakelua ja käyttöä. Hyödynnetään kiertotalouden materiaalivirtoja.
Seuranta
Lue lisää »
*Muut vuonna 2022: turve 2,7 %, Kierrätyspolttoaineet (SRF**, 60 % bio, 40 % foss.) 1,9 %, asfalteeni 0,7 %. Voit tarkastella graafin eri sisältöjä valitsemalla näytettävät tasot otsikon alta. Tiedonkeruun ja graafin on toteuttanut Valonia (valonia.fi).
**SRF = kaupan ja teollisuuden kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä valmistettu polttoaine
Älykäs ja palveleva energiaverkko
• Hyödynnetään olemassa olevien energiaverkkojen (kaukolämpö, jäähdytys, sähköverkko) sektori-integraatiota etenkin kaupunkiseutujen energiaa tuottavien ja käyttävien kohteiden yhdistäjänä.
• Hyödynnetään hukkalämpöjä kiinteistöissä ja lämpöverkoissa.
• Kehitetään kaksisuuntaista lämpö- ja sähköverkkoa ja energian varastointia.
• Rakennuksissa otetaan käyttöön älykkäät ohjausjärjestelmät sekä sähkön ja lämmön kysyntäjouston mahdollistavat järjestelmät.
Seuranta
Lue lisää »
Osallistava ja reilu energiamurros
• Toteutetaan soveltuvimmat ratkaisut öljystä luopumiseen sekä energiankulutuksen vähentämiseen kuntien kiinteistöissä hyödyntämällä mm. uusiutuvan energian kuntakatselmusta.
• Informaation avulla kiihdytetään kiinteistöyhtiöiden, taloyhtiöiden ja pientalojen lämmitysjärjestelmien vaihtoa öljystä pois.
• Taloyhtiöiden ja pientalojen aurinkosähköhankkeita tuetaan neuvonnalla ja kannustamalla yhteistyöhön.
• Julkisyhteisöt siirtyvät hankkimaan vain uusiutuvilla tuotettua, sertifioitua sähköä, lämpöä ja jäähdytystä.
• Mahdollistetaan kuluttajien osallistumista ja osallisuutta energiatuotantoon, esimerkkinä kiinteistökohtaiset aurinkovoimalat.
• Mahdollistetaan paikalliset lämpöenergiaverkot, jotka perustuvat lämpöpumppuratkaisuihin sekä alueellisen hukkalämmön hyödyntämiseen.
Seuranta
Lue lisää »
Varsinais-Suomen kunnista viisi on hakenut ja saanut yhteensä 10 rakennukselle avustusta öljylämmityksestä luopumiseen julkisissa kiinteistöissä aikavälillä 10/2020–2021. Kaarina (6), Mynämäki (1), Pöytyä (1), Salo (1), Uusikaupunki (1). Avustusta myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Varsinais-Suomessa oli 33 440 öljylämmitteistä rakennusta vuonna 2020. Näistä 83 % (27 700) on pientaloja (rakennusten kerrosalasta 44 %). Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt pientaloille avustusta öljylämmityksestä luopumiseen syyskuusta 2020 alkaen. Varsinais-Suomeen avustusta on myönnetty vuosina 2020–2021 noin 1200 hakijalle. Avustuksia on myönnetty 44 kappaletta 1000 varsinaissuomalaista öljylämmitteistä pientaloa kohti.
Rakennusten energiatehokkuus
• Kunnat ja yritykset liittyvät oman toimialansa energiatehokkuussopimukseen ja sitoutuvat jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen.
• Kunnat ja yritykset teettävät kiinteistöjen energiakatselmuksia ja toteuttavat esitetyt kustannustehokkaat investoinnit ja korjaustoimet.
• Taloyhtiöiden ja teollisuuskiinteistöjen peruskorjauksiin sisällytetään energiatehokkuuden parantaminen jo suunnitteluvaiheessa.
Seuranta
Lisätietoa
- Energia- ja ilmastostrategia (tem.fi)
- Energiatehokkuustyöryhmän raportti (tem.fi)
- Uusiutuvan energian potentiaali maakunnissa (hiilineutraalisuomi.fi)
- Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia (ym.fi)
- Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt (paastot.hiilineutraalisuomi.fi)