Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitevuodeksi on asetettu 2035. Kansallisena tavoitteena on, että päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.
Satakunnan hiilineutraaliustavoite on asetettu vuodelle 2030 Hinku-tavoitteisiin perustuen. Tätä tavoitetta lähestytään nopeuttamalla päästövähennystoimia sekä vahvistamalla hiilinieluja.
Toiminnalliset painopisteet ja toimenpide-ehdotukset
Vähennetään liikenteen päästöjä
- Tehdään suunnitelmat kuntien ja yritysten toimintojen liikkumisen sekä henkilö- ja tavarakuljetusten tehostamisesta ja päästövähennystavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmat tukevat tavoitetta liikenteen muuttamisesta nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.
- Muutetaan liikenne- ja kuljetuskalustoa sähköiseksi ja biokaasulla sekä nestemäisillä biopolttoaineilla toimivaksi.
- Selvitetään valmiutta polttokenno(vety-)moottorien tankkausverkoston perustamiseksi tilanteeseen, jossa tekniikka on riittävän kehittynyttä ja tankkausverkolle on tulossa tarvetta.
- Edistetään Satakunnan kaasutaloutta tankkausverkostolla ja maakunnallisella tuotannolla.
- Asetetaan vähäpäästöisyys kuljetusten palveluhankinnoissa oleelliseksi hankintakriteeriksi.
- Vähennetään työmatkaliikkumisen päästöjä lisäämällä kävelyä ja pyöräilyä lyhyillä matkoilla, mahdollistamalla etätyöt sekä kannustamalla autojen yhteiskäyttöön.
- Lisätään energiatehokkaan ja vähäpäästöisen liikkumisen neuvontaa kuntien hankinta- ja palveluyksiköille.
- Panostetaan julkisen liikenteen helppouteen, nopeuteen ja turvallisuuteen digitalisaatiota hyödyntäen.
- Käynnistetään erilaisia pilottihankkeita ja kokeiluja kuten esimerkiksi kutsuohjattu kauko- ja joukkoliikenne lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukeva kutsuliikenne ja kutsutaksipalvelu Satakunnan luontomatkailun kärkikohteiden saavuttamisen helpottamiseksi. Näistä muodostetaan kilpailukykyinen vaihtoehto oman auton käytölle.
- Yhdistetään alue- ja liikennesuunnittelu. Taajama-aluesuunnittelun lähtökohdaksi otetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mahdollistaminen. Keskusta-alueiden suunnittelussa huomioidaan ja kehitetään latausinfrastruktuuria.
- Kehitetään seudullista kevyen liikenteen väyläverkostoa.
- Panostetaan raideliikenteen kehittämiseen henkilöliikenteessä, tavaraliikenteessä ja terminaaleissa.
- Olemassa olevia reittejä nopeutetaan ja uusien reittien avaamista selvitetään.
- Turvataan työmatkaliikenteen kannalta tärkeät vuorot Porin ja Tampereen välillä
- Kehitetään uusia liikenteen muotoja ja henkilöjunaliikennettä. Tavaraliikenteen osalta liikennesuoritetta voidaan pienentää ratakuljetusten määrää lisäämällä sekä ratayhteyksiä parantamalla ja kehittämällä.
- Poistetaan liikenteen pullonkauloja maakunnan alueen valtateiden kehittämistoimenpiteissäkuljetusten tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.
- Edistetään liikenteen päästöjä vähentävän digitaalisen tieinfran rakentamista maantie- ja katuverkolle.
Vähennetään lämmityksestä aiheutuvia päästöjä
- Tarjotaan neuvontaa erilaisista lämmitysvaihtoehdoista ja niiden ympäristövaikutuksista.
- Tuetaan kotitalouksia siirtymään öljylämmityksestä vähäpäästöisempiin lämmitysmuotoihin.
- Kannustetaan taloyhtiöitä siirtymään uusiutuvaan energiaan.
- Tuetaan korjausrakentamisen yhteydessä tehtäviä lämmitysmuodon vaihtoja.
- Selvitetään maakunnan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet.
- Pyritään pitämään huoneistojen lämpötilat energiataloudellisina (21 °C tai alle).
- Hyödynnetään tehokkaammin digitalisaatiota lämmityksen ohjauksessa.
Vähennetään maataloudesta aiheutuvia päästöjä
- Minimoidaan pellonraivaus turvemailla, metsitetään tuotannosta poistuneita peltoja ja hyödynnetään turpeen hajotusta vähentäviä keinoja viljelyyn jäävillä pelloilla.
- Tuetaan energiaturvetuotannon alalla toimineiden työllistymistä ja uusia innovaatioita muuttuneissa olosuhteissa.
- Tuetaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien viljelykäytänteiden käyttöönottoa: lisätään vihreää talviaikaista kasvipeitteisyyttä sekä optimoidaan maanparannustoimia ja lannoitusta (määrä, paikka, ajoitus).
- Vähennetään eläinten ruoansulatuksen päästöjä ruokintaa optimoimalla.
- Vähennetään lannankäsittelyn päästöjä tehostamalla toimintoja ja lisäämällä biokaasun tuotantoa. Siirrytään fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa energiaomavaraisuutta maatilojen energiankäytössä, mm. aurinkosähköntuotannolla.
- Hyödynnetään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia maataloudelle.
- Huolehditaan maataloussektorin ilmastoalan osaamisesta ja koulutustarpeista.
- Parannetaan lähiruoan saatavuutta.
- Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilymisestä.
Vahvistetaan hiilinieluja
- Ylläpidetään ja vahvistetaan metsätalousalueiden, soiden ja suojelualueiden hiilinieluja ja –varastoja metsänhoidon, luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpiteillä.
- Ylläpidetään talous- ja suojelumetsien kasvua, terveyttä ja monimuotoisuutta pyrkien välttämään metsätuhoriskit.
- Edistetään ja käytetään talousmetsissä monipuolisia ajantasaisen tutkimus- ja seurantatiedon sekä metsänhoidon suositusten mukaisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, ilmastotavoitteet ja metsien monikäyttö huomioon ottaen.
- Varmistetaan, että maanomistajilla on riittävästi ajantasaista tietoa ilmastotavoitteista ja metsien käytön ja hoidon ilmastovaikutuksista omien metsänkäyttötavoitteidensa määrittämisen tueksi.
- Päivitetään Satakunnan kuntien maankäyttölinjaukset siten, että sovitetaan yhteen kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, luonnon ydinalueet ja ekologinen verkosto, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot.
- Vähennetään metsien raivausta erityisesti yhdyskunta- ja liikennerakentamisen yhteydessä (mm. kaavoituksen avulla) sekä pellonraivauksen johdosta.
- Käytetään kevyintä metsänuudistamisen takaavaa maanmuokkausmenetelmää.
- Turvemailla vältetään maankäytön muutoksia. Puuntuotannollisesti heikkotuottoiset turvemaat pyritään ennallistamaan tai jätetään ennallistumaan vesistö- ja ilmastopäästöt minimoiden.
- Varmistetaan päätehakatun metsän nopea taimettuminen jalostetulla taimimateriaalilla.
- Lisätään metsien kasvua lannoittamalla.
- Metsitetään joutoalueita, erityisesti maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja sekä käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita huomioiden metsittämisen vaikutukset lajien elinympäristöihin, kulttuuriympäristöihin ja maisemaan.
- Edistetään maatalousalueiden hiilensidontaa ja tutkitaan ja selvitetään viljelymenetelmien soveltuvuutta eri puolilla Satakuntaa.
- Lisätään tietoa Satakunnan hiilinieluista ja päästölähteistä, ja niiden jakautumisesta Satakunnassa.
- Inventoidaan ja selvitetään potentiaalisia menetelmiä ja kohteita hiilensidonnan markkinoille ja lisätään tietoa hiilensidonnan markkinamekanismeista.
- Tunnistetaan ja hyödynnetään soveltuvasti kompensaatiomalleja ja –menetelmiä
- Varmistetaan suometsissä hiilivaraston säilyminen lisäämällä jatkuvapeitteistä metsän kasvatusta ja tuhkalannoitusta.
- Ennallistetaan kosteikoiksi turvepohjaiset alueet, joiden maaperän puuntuottokyky ei ole hyvä, alue vaatii ylläpito-ojituksia ja ennallistamisella saadaan myös monimuotoisuus- ja vesistöhyötyä.
- Lisätään erityisesti pitkäikäisten puutuotteiden kysyntää ja tuotantoa, sekä ollaan alueellisesti mukana kehittämässä uusia tuotteita.
- Suositaan ja asetetaan puurakentamiselle osuustavoitteet julkisessa ja kerrostalorakentamisessa.
CANEMURE-hanke 2018-2024 tukee ilmastotyötä maakunnissa
CANEMURE-hanke saa rahoitusta EU:n Life-ohjelmasta
Tämän hankesivuston tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Tämän sivun sisältö edustaa ainoastaan CANEMURE-hankkeen näkemyksiä ja EASME/EU:n komissio ei ole vastuussa sivuston sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.
