Syke 23.1.2025: Kansallisen pölyttäjäseurannan kahden ensimmäisen vuoden tulokset tuovat näkyväksi maamme pölyttäjälajiston monipuolisuuden. Eri elinympäristöissä esiintyy toisistaan selvästi eroavaa lajistoa, josta merkittävä osa on vielä puutteellisesti tunnettua. Laajasti eri puolilla Suomea tehtävä seuranta on auttanut tunnistamaan eri elinympäristöille tyypilliset pölyttäjälajit.
Kahden ensimmäisen vuoden otannassa havaittiin yli 30 000 yksilöä yhteensä 380 pölyttäjälajista, mikä on yli puolet Suomessa kautta aikojen seuratuissa pölyttäjäryhmissä tavatuista lajeista. Aineisto kattaa hyvin eri pölyttäjäryhmien yleiset lajit.
Seurannan tulokset vuosilta 2022–2023 osoittavat, että maatalousalueilla elää erilainen pölyttäjälajisto kuin metsissä tai Lapin tuntureilla. Seurannan havaintojen mukaan kimalaisilla on vahvat kannat sekä maatalous- että metsäalueilla, mutta valtalajit vaihtelevat eri elinympäristöissä.
”Kertyvää seuranta-aineistoa pystytään todennäköisesti hyödyntämään sekä vireillä olevassa EU:n pölyttäjäseurannassa että osana EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamista kuvaavaa mittaristoa”, iloitsee tutkija Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta.
Pölyttäjäseuranta toteutetaan useiden tahojen yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus koordinoi hanketta ja vastaa etenkin maatalousalueiden seurannasta. Metsähallituksen vastuulla on suojelumetsät ja valtion mailla hoidetut niittyalueet. 4H-nuoret seuraavat pölyttäjiä metsämarjaseurannan yhteydessä ja Suomen Perhostutkijain Seura organisoi seurannan Lapin tunturialueilla. Luonnontieteellinen keskusmuseo puolestaan vastaa pyydyksiin tulleiden pölyttäjälajien määrittämisestä.