Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisee vuosina 2017-2018 neljä eri tietopakettia ympäristön tilasta. Tietopaketit keskittyvät eri teemoihin. Neljäs ympäristön tila -tietopaketti julkaistiin 12.6.2018 ja se käsittelee ilmastonmuutosta sekä mustaa hiiltä ja sen negatiivisia vaikutuksia Arktiselle alueelle. Alla on poimintoja tietopaketeista ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.
Koko 2000-luvun laskussa olleet kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa lähtivät nousuun edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2016
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa laskeneet 2000-luvun alun huippuvuosista, ja vuonna 2016 ne olivat noin 18 % pienemmät kuin vuonna 1990. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 päästöt kuitenkin kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpia syitä tähän olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden pieneneminen liikenteen polttoaineiden käytössä.
Vuoden 2016 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, ilman maankäyttöön, sen muutoksiin ja metsätalouteen liittyviä, ns. LULUCF-sektorin päästöjä ja hiilinieluja. Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat suurimmat päästöt. Vuonna 2016 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Teollisuusprosessit, tuotteiden käyttö ja maatalous aiheuttivat noin 11 prosenttia päästöistä. Jätehuollon osuus oli 3 prosenttia päästöistä. Jätehuollon päästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta saakka parantuneen jätehuollon ansiosta.
Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja Suomen kasvihuonekaasutaseessa metsien hiilinielun suhteellinen merkitys on suurempi kuin EU-maissa yleensä. Metsiemme vuotuinen hiilinielu vaihteli vuosina 1990–2015 hakkuumäärästä riippuen 20 ja 50 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä. Pienimmillään se vastasi noin kolmannesta ja suurimmillaan jopa puolta Suomen ilmastopäästöistä. Metsien hiilinielun ja puutuotteiden hiilivaraston muutoksia seurataan vuosittain, kuten myös muun maankäytön päästöjä. Suomen päästötaseeseen laskettavien puutuotteiden vuosittainen hiilinielu oli 1990–2015 keskimäärin noin 5 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun taas muu maankäyttö aiheutti keskimäärin 10 miljoonan tonnin ilmastopäästöt. Koko LULUCF-sektori oli vuosina 1990–2015 keskimäärin noin 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava nettonielu.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen monin tavoin
Ilmastonmuutos näkyy Euroopassa jo selvästi ja viime vuosina on rikottu useita ilmastollisia ennätyksiä. Kaiken kaikkiaan Euroopan lämpötilat olivat jaksolla 2006–2015 noin 1,5 astetta korkeampia kuin ennen teollista aikakautta. Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja talouteen koko Euroopassa. Suomessa erityisesti arktiset lajit kärsivät. Lisääntyviin hellekausiin liittyy terveysriskejä kun taas kylmimpien jaksojen väheneminen voi vähentää niitä. Sadannan ja jokivirtaamien kasvu yhdistettynä Itämeren veden lämpenemiseen lisäävät meren rehevöitymisriskiä.
Toisaalta Suomi vaikuttaa vähemmän haavoittuvalta kuin monet Euroopan alueet. Lähivuosikymmeninä lämpötilan ja sadannan muutoksien arvioidaan Suomessa pysyvän rajoissa, joiden sisällä dramaattiset seuraukset ovat epätodennäköisiä. Lämpenemisestä voi olla Suomelle hyötyä esimerkiksi pienenevinä lämmityskustannuksina ja pitenevänä kasvukautena. Toisaalta se voi tuoda Suomeen uusia kasvituholaisia ja tuhojen riski kasvaa maa- ja metsätaloudessa.
Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen tuomiin sää- ja ilmastoriskeihin varautumisessa. Niistä kunnille ongelmallisimpia ovat sään ääri-ilmiöistä, kuten rankkasateista, myrskytuulista ja tulvista, aiheutuvat vahingot. Ne voivat olla kuntien toimintakyvyn ja kunnissa toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta merkittäviä ja aiheuttaa vakavia seurauksia mm. kuntien talouteen ja palveluihin. Toistaiseksi sää- ja ilmastoriskejä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti vain harvassa suomalaisessa kunnassa. Riskejä voidaan vähentää ottamalla ne huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin, kuten viemäröinnin, rakentamisessa. Kunnissa kannattaa pohtia myös sitä, miten muualla toteutuvat riskit saattavat heijastua omaan kuntaan, sen asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin. Tärkeintä on, että sää- ja ilmastoriskien hallinta otetaan osaksi kuntien normaalia kehittämistä ja suunnittelua.
Musta hiili lämmittää Arktista aluetta voimakkaasti
Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arviolta 20–25 prosenttia pohjoisen lämpenemisestä aiheutuu tänä päivänä mustasta hiilestä. Pohjoisessa mustan hiilen vaikutus on erityisen merkittävä siksi, että mustaa hiiltä laskeutuu lumen ja jään pinnalle.Se ei heijasta auringon valoa, vaan imee sitä, lämpenee ja sulattaa jäätä ja lunta. Mustan hiilen aiheuttama haitta on erityisen voimakas keväällä ja kesällä, kun auringonvaloa on pohjoisessa runsaasti. Sitä päätyy pohjoiseen etelästä kulkeutuvien ilmamassojen mukana, mutta pohjoisten alueiden omat päästöt ovat myös merkittävät. Noin kolmasosa mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä johtuu Arktisen neuvoston jäsenmaiden omista mustan hiilen päästöistä, vaikka maiden päästöjen osuus globaaleista päästöistä on vain 6 prosenttia.
Globaalisti mustaa hiiltä päätyy ilmaan kotitalouksien puun ja muun biomassan sekä hiilen poltosta, tieliikenteestä ja esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista sekä teollisuudesta ja energialaitoksista. Mustaa hiiltä syntyy myös öljykenttien ylijäämäöljyn ja -kaasun polttamisesta, eli soihduttamisesta. Mustan hiilen päästöjä aiheuttavat myös esimerkiksi metsäpalot. Maailman mustan hiilen päästöistä suurin osa, noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta. Erityisesti Kiinan ja Intian päästöt ovat suuret. Musta hiili kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta mustan hiilen päästöjen yhteydessä ilmaan päätyy myös esimerkiksi rikin yhdisteitä, jotka viilentävät ilmastoa. Viilentävätkin yhdisteet voivat kuitenkin olla haitallisia sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan musta hiili aiheuttaa osaltaan sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia sekä ennenaikaisia kuolemia. Terveyshaittoja aiheuttavat mustan hiilen pinnalle kiinnittyneet myrkylliset yhdisteet, kuten PAH-yhdisteet, orgaaniset hapot ja myrkylliset metallit, kuten arseeni. Ne aiheuttavat elimistössä tulehduksia ja myös syöpää. Myrkylliset yhdisteet pääsevät hiilihiukkasten mukana syvälle keuhkoihin ja mahdollisesti myös verenkiertoon. Myrkylliset aineet päätyvät luontoon, ja ne voivat kertyä ravintoketjussa ja kulkeutua ihmisten ruokaan. Väestö altistuu päästöille erityisesti asutuskeskuksissa.
Arktisen neuvoston puheenjohtaja Suomi mukana mustan hiilen päästöjen vähentämisessä
Mustan hiilen maailmanlaajuiset päästöt eivät enää juuri kasva, sillä niitä vähentävää tekniikkaa otetaan käyttöön koko ajan. Päästöjä voidaan kuitenkin edelleen vähentää ottamalla käyttöön parhaat tekniset ratkaisut ja tiukentamalla päästörajoituksia. Parhaan tekniikan käytöllä voidaan vähentää mustan hiilen lämmittävää vaikutusta arktisella alueella arviolta 10–15 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa 0,25 astetta. Tehokas tapa vähentää mustan hiilen arktista ilmastovaikutusta on soihduttamisen voimakas rajoittaminen öljyntuotannossa. Keinot tähän ovat jo olemassa. Niiden avulla nyt hukkaan poltettava ylijäämäkaasu voidaan hyödyntää muun muassa energian tuotannossa. Maailmanpankki on tehnyt aloitteen soihduttamisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kaikki arktiset öljyntuottajamaat ovat sitoutuneet siihen.
Arktisten maiden aiheuttamista mustan hiilen päästöistä noin 40 prosenttia oli vuonna 2015 peräisin tieliikenteestä sekä esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista. Tiukkenevat päästörajat pakottavat ottamaan käyttöön ja kehittämään puhtaampia moottoreita. Arktisen alueen suuret energia- ja teollisuuslaitokset ovat jo paljolti ottaneet käyttöön mustan hiilen päästöjä vähentäviä tekniikkoja. Alueella on kuitenkin vielä myös vanhoja tehottomia laitoksia, joiden päästöt ovat suuret. Uusien energiatehokkaiden tekniikkojen käyttöön otto ja siirtyminen esimerkiksi öljystä kaasuun vähentäisivät päästöjä merkittävästi. Mustan hiilen päästöjä saataisiin vähennettyä myös käyttämällä lämmitykseen lämpöpumppuja ja siirtymällä lämmityksessä puhtaampiin polttoaineisiin sekä parantamalla energiatehokkuutta.
Lue lisää
> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 -raportit
> Suomi torjumassa ilmastonmuutosta
> Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä
