Lupa- ja valvontavirasto ja Ympäristöministeriö 22.6.2026: Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon.
Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.
Pintavesien tilassa vain vähäisiä muutoksia
Lupa- ja valvontaviraston alustavassa arviossa on mukana yhteensä lähes 7000 pintavesimuodostumaa, kuten järveä, jokea tai rannikkovettä. Tilaluokittelu perustuu pääosin vuosien 2017–2023 seuranta-aineistoihin.
Järvivesimuodostumien lukumäärästä
- 79 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia
- 16 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
- 4 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
- 0,7 prosenttia on tilaltaan huonoja
Jokivesimuodostumien lukumäärästä
- 55 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia
- 32 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
- 12 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja1 prosentti on tilaltaan huonoja
Rannikkovesimuodostumien lukumäärästä
- 6 prosenttia on tilaltaan hyviä
- 62 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
- 28 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
- 3 prosenttia on tilaltaan huonoja
Pintavesien ekologinen tila on muuttunut 260 vesimuodostumassa (noin 4 prosenttia kaikista). Noin puolessa tila on parantunut ja puolessa huonontunut. Lisäksi luokittelujärjestelmän muutosten perusteella tilaluokka on muuttunut 1780 vesimuodostumassa.
Pohjavesialueiden tila pysynyt pääosin hyvänä
Suomessa on yli 4500 pohjavesialuetta, joista 97 prosenttia on hyvässä tilassa. Pohjavesialueista 11 prosenttia on riskialueita, joilla ihmistoiminta aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle.
Pohjavesialueista vain kolme prosenttia on huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa kemiallisessa tilassa olevien alueiden määrä on kasvanut 35 pohjavesialueella. Kasvu johtuu pääosin luokittelujärjestelmän muutoksesta. Merkittävä pohjavesien tilaa heikentävä tekijä on tiesuolauksesta aiheutuvat korkeat kloridipitoisuudet.
Määrällinen tila on hyvä kaikilla pohjavesialueilla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
Tavoitteena hyvä tila
Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien ja meren vähintään hyvä tila. Luokittelun avulla tunnistetaan vesistöt, joissa tarvitaan toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Nyt julkistettu luokittelutulos on alustava. Vesien tilan arvio sisältyy vuosien 2028–2033 alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin. Suunnitelmissa esitetään muun muassa konkreettiset toimet vesien tilan parantamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista kerätään palautetta kuulemisen aikana 1.12.2026–31.5.2027. Valtioneuvosto päättää vesienhoitosuunnitelmista joulukuussa 2027.
