John Nurmisen Säätiö / CO2-raportti
John Nurmisen Säätiön SEABASED-hanke testaa keinoja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi
Suomalais-ruotsalaisessa yhteistyöhankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmiä ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo päätyneen ravinnekuorman vähentämiseksi ja rehevöitymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen Säätiön johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) käynnistyi huhtikuussa 2018. Säätiön yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys sekä Tukholman yliopisto, Itä-Götanmaan lääninhallitus ja Baltic Works Commission.
Hanketta osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja sen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa, josta säätiön osuudeksi jää kansallisen vastinrahoituksen jälkeen noin 40 000 euroa.
Vanhat synnit painavat, ilmastonmuutos tuo uusia haasteita
Itämereen maalta tulevaa ravinnekuormitusta on viime vuosina leikattu merkittävästi. Erityisesti itäisellä Suomenlahdella yksin säätiön yhteistyöhankkeissa on Suomenlahtea rehevöittävän, leville käyttökelpoisen liukoisen fosforin vuotuista kuormitusta saatu vähennettyä jopa 75 prosenttia. Rehevöityminen on tästä huolimatta edelleen Itämeren laajamittaisin ongelma. Ilmastonmuutoksen ennustetaan kiihdyttävän meren rehevöitymistä tulevaisuudessa, sillä sateisuuden lisääntyminen lisää myös ravinteiden huuhtoutumista maalta mereen.
Rehevöitymistä pitää yllä paitsi maalta mereen tuleva kuormitus, myös meren pohjaan vuosikymmenten aikana päätyneet ravinteet. Hapettomissa olosuhteissa tästä meren pohjan fosforivarannosta vapautuu leville käyttökelpoista ja rehevöitymistä ruokkivaa fosforia takaisin veteen. Tätä ilmiötä kutsutaan meren sisäiseksi kuormitukseksi.
SEABASED-hankkeen ohjausryhmässä toimiva vanhempi tutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo: ”Vuosittain meren pohjalle laskeutuu ja sieltä vapautuu takaisin veteen suuria määriä fosforia. Fosforia alkaa vapautua pohjalta ylimäärin, kun meri rehevöityy ja veteen muodostuu epäedulliset kerrostuneisuusolot, jotka estävät pohjanläheisen veden happivaraston täydentymisen. Esimerkiksi pienillä lahdilla lämpötilakerrostuneisuus voi johtaa kesäaikaiseen hapettomuuteen ja runsaaseen fosforin vapautumiseen pohjasta veteen. Lahden veteen kerääntyy suuri määrä fosforia, joka aiheuttaa paikallista rehevöitymistä.”
Uudet toimet täydentämään nykyisiä, perusteellinen arviointi tarpeen
Rehevöitymisen torjumiseksi maalta tulevan kuormituksen vähentäminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Samalla on kuitenkin oleellista tutkia ja kartoittaa, miten meressä jo olevan ravinnekuorman haittavaikutuksia voitaisiin vähentää. Sisäisten ravinnevarastojen pienentämiseksi ja ravinteiden vapautumisen vähentämiseksi kehitetään parhaillaan erilaisia menetelmiä, joiden toimivuudesta ja vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla vain vähän tutkimustietoa tai käytännön kokemuksia.
SEABASED-hankkeesta John Nurmisen Säätiössä vastaava projektipäällikkö Miina Mäki korostaa, että hankkeessa pilotoitavat toimenpiteet arvioidaan perusteellisesti: ”SEABASED-hankkeessa kartoitetaan ensin huolellisesti kehitteillä oleviin uudenlaisiin menetelmiin liittyviä riskejä. Vuoden 2019 aikana toteutetaan paikallisia, pienen mittakaavan käytännön pilotteja, joilla pyritään parantamaan koealueiksi valittavien pienten syvänteiden tai merenlahtien tilaa, ja joista saadaan sen lisäksi arvokasta tietoa menetelmien vaikuttavuudesta, soveltuvuudesta ja kustannuksista. Pilottien toteutuksesta saatava sekä muu hankkeessa kerättävä tieto kootaan yhteen, helposti saataville ja mahdollisimman vertailukelpoiseen muotoon, menetelmien mahdollista jatkokäyttöä ajatellen.”
Apulaisprofessori Lena Bergström Sveriges Lantbruksuniversitetista lisää: ”Uusien paikallisten ratkaisujen hakeminen Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttamiseen on äärimmäisen tärkeää. Samalla kaikki toimenpiteet pitää suunnitella ja arvioida huolella. Vähentyneen ravinnekuorman odotetaan hyödyttävän lajeja ja elinympäristöjä niillä alueilla, joissa toimenpiteitä kokeillaan. Elinympäristön parantumisen tuomat hyödyt lisäävät myös alueiden asukkaiden hyvinvointia.
Hankkeessa pilotoitavia toimia ovat mm. sedimentin aktiivisen, happea kuluttavan pintakerroksen poistaminen, ravinteikkaan pohjanläheisen veden kierrättäminen hyötykäyttöön maataloudessa sekä fosforin sitominen merenpohjan sedimenttiin kalkkikivipohjaisen luonnonmateriaalin avulla. Lisäksi Ahvenanmaalla suunnitellaan merellisen habitaattipankin konsepti, joka voi jatkossa toimia yhtenä paikallisena merensuojelun työkaluna ja on sovellettavissa myös muille merialueille.
Lue lisää
> John Nurmisen Säätiön SEABASED-hanke testaa keinoja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi
