Kuntajohdon ilmastoseminaari oli moniääninen katsaus maakunnan ilmastotyöhön ja mahdollisuuksiin

Etusivu / Ilmasto / Kuntajohdon ilmastoseminaari oli moniääninen katsaus maakunnan ilmastotyöhön ja mahdollisuuksiin
Kuntajohdon ilmastoseminaari oli moniääninen katsaus maakunnan ilmastotyöhön ja mahdollisuuksiin

Valonia 22.11.2023: Marraskuun alussa pidettiin Turussa Ilmastoratkaisuilla elinvoimaa ja hyvinvointia Varsinais-Suomeen -seminaari kuntajohdolle ja ilmastotyötä tekeville. Tilaisuuden tarkoituksena oli päivittää ymmärrystä siitä, missä parhaillaan mennään maakunnan hiilineutraaliuden tavoittelussa ja mitkä ovat seuraavia kriittisiä kysymyksiä. Halusimme tuoda esille erilaisia näkökulmia ja ääniä sekä lisätä ymmärrystä ja keskustelua.

Aihepiiri on laaja ja tilaisuuden kohderyhmälle oli tarpeen avata keskeisimpiä teemoja tiiviissä paketissa yhden iltapäivän aikana. Päivän puheenvuorot oli jaettu neljään pääteemaan, joista jokainen kirvoitti myös kommentteja ja keskustelua yleisöltä. Lisätietoa tilaisuuden puheenvuoroista teemoittain, samoin kuin kaikki päivän esitykset, löydät YmpäristöNyt-sivustolta.

Mari Pantsar hoputti ja valoi uskoa ilmastotyöhön

Tilaisuuden Keynote-puhuja Mari Pantsar teroitti, että tarvittavat ratkaisut ovat jo olemassa ja tavoitteet hiilineutraaliudesta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ovat jo hallitusohjelmassa, mutta poliittinen tahtotila keinojen tehokkaaseen käyttöön teettää vielä työtä. Hän peräänkuulutti kunnianhimoa tavoitteiden asettamisessa: kun esimerkiksi rohkeimmat kunnat uskaltautuvat tavoittelemaan hiilinegatiivisuutta, muut seuraavat kyllä esimerkkiä. Negatiivisen puolelle päästään, kun päästöjen alasajon ja hiilinielujen vahvistamisen ohella otetaan käyttöön tekniset ratkaisut hiilidioksidin poistoon ilmakehästä.

Politiikan lisäksi työsarkaa piisaa kulutuskäyttäytymisessämme. Pantsar muistutti, että motivaatiota etsiessä kannattaa kunnolla perehtyä siihen, millaista hyötyä ilmasto- ja luontotoimista eri viiteryhmät hakevat. Mikä motivoi asukasta, mikä yhdistystä tai yrityksiä? Lopulta tavoitteena kuitenkin on, että kaikki voittavat.

Puhujajoukko toi ansiokkaasti esiin eri näkökulmia ja ääniä kentältä ja tiivistetysti voisi nostaa esiin muutamia huomioita:

Kuntien päätöksillä ja ohjauksella luodaan kehykset ilmastokestävälle rakennuskannalle ja energiantuotannolle

Ensimmäisessä osiossa keskusteltiin energiasta ja rakentamisesta. Alustuksissa nousi esille, että vähähiilisyys ei vielä ohjaa rakentamista riittävästi – vaikka yksittäisiä pilottikohteita on syntynyt, monissa hankkeissa ei edelleenkään huomioida tarpeeksi ilmasto- tai kiertotaloustoimenpiteitä. Rakennuskanta uudistuu hitaasti, joten jokaisessa uudisrakennuksessa tulisi huomioida pitkän aikavälin ilmastovaikutukset ja rakentamisen resurssiviisaus, jotta hiilineutraaliustavoitteisiin päästäisiin määräajassa. On hyvä muistaa, että uudisrakentamisessa näiden seikkojen kannalta keskeisimmät päätökset tehdään jo suunnittelupöydällä ja myöhemmin niihin on hankalampaa vaikuttaa. Kaavoituksella voitaisiinkin selkeämmin ohjata rakentamista ja tarjota esimerkiksi kannustimia rakentajille, jotka toteuttavat erityisen energiatehokkaan rakennuksen tai huolehtivat käytännön ratkaisuilla hiilinieluista tai luonnon monimuotoisuudesta.

Energiasta ja rakentamisesta keskusteltaessa korostui se, että kuntien on tärkeää olla johdonmukaisia ja tehdä kestävyystavoitteiden mukaisia päätöksiä. Luomalla ennakoitava toimintaympäristö kannustetaan yrityksiä kehittämään ratkaisuja pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi hankinnoissa kunnan ilmastotavoitteet eivät usein näy käytännössä, mikä aiheuttaa yrityskentässä epävarmuutta siitä, voiko kestävillä ratkaisuilla menestyä julkisen sektorin kilpailutuksissa. Yhä useammille yrityksille ilmastovastuullisuus kuitenkin on olemassaolon edellytys.

Keskustelussa myös muistutettiin, että päätökset siitä, korjataanko vai puretaanko rakennus, ovat poliittisesti hyvin hankalia. Kuntiin tarvitaan lisää tietoa siitä, milloin kannattaa korjata: mitä tulee ottaa huomioon, mitä hyötyä korjaamisesta voi olla ja miten kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä voi toteuttaa erilaisissa korjaushankkeissa?

Hallitusohjelmassa on merkittävä painotus puhtaan energian ratkaisuihin ja myös Varsinais-Suomeen toivotaan lisää puhtaan sähkön tuotantoa, mikä mahdollistaa investointeja alueellemme. Toisaalta globaali puhtaiden ratkaisujen vallankumous mahdollistaa sen, että suomalaiset innovaatiot pääsevät maailman markkinoille ratkaisemaan kestävyysongelmia. Tämä vaatii panostuksia osaamiseen ja koulutukseen sekä toimintaympäristön vakauteen. Lisäksi erityisesti aurinkoenergiahankkeiden kohdalla on tarkasteltava ratkaisujen kokonaiskestävyyttä, eli huolehdittava, että uhkaa ei aiheuteta biodiversiteetille tai hiilinieluille.

Metsien käytössä huomioitava erilaiset tarpeet ilmaston, hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden kannalta

Tilaisuuden toisessa osiossa keskustelun aiheena olivat metsät. Monet kunnat ovat viimeisen parin vuoden aikana laatineet ilmastosuunnitelman ja monilla se on parhaillaan työn alla. Aiemmin eivät metsät juurikaan näkyneet kuntien ohjelmissa, mutta pikkuhiljaa myös ne tulevat näkyvämmiksi kuntien strategioissa ja ohjelmissa. Tämä johtuu osaltaan asukkaiden kiinnostuksesta lähimetsiä kohtaan, toisaalta niistä monista tavoitteista, joita metsiin kohdistuu: uusiutuvan energian lisääntyvä kysyntä, hiilinielujen lisäämisen tarve sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäisy. Kunnat ovat uuden haasteen edessä, kun kiinnostus metsiä kohtaan lisääntyy. Osalla kunnista metsäomaisuutta on paljonkin, mutta monilla vain vähän. Silti kunta voi olla osaltaan lisäämässä keskustelua eri tavoitteiden yhteen sovittamisesta alueensa metsissä.

Monissa kunnissa metsäsuunnitelman päivitys on ajankohtainen. Samalla metsäkysymyksiin liittyen julkisessa keskustelussa törmää moniin ennakko-oletuksiin. Keskustelu metsien arvosta ja hyödyistä kannattaa avata kunnissa laajasti, jotta voidaan tunnistaa metsien käytön monet puolet niin asukkaiden, kuntatalouden, yhdistysten, matkailijoiden kuin yritystenkin näkökulmasta. Avoin keskustelu ja erilaisten lisäarvojen tarkastelu rinnakkain on tärkeää.

Jatkuvapeitteinen kasvatus kiinnostaa monia metsänomistajia ja Varsinais-Suomessakin useat kunnat ovat sitoutuneet jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Alustuksissa nousi esille myös, että metsästä saatavat monet hyödyt voi olla yllättäviäkin: talouslaskelmissakaan ei tarvitse aina keskittyä puihin, vaan uudenlaisen kysynnän myötä vaikkapa pakurilla voi olla yhä kasvava taloudellinen arvo.

Kestävä maatalous vaatii tuekseen osaamista ja avointa yhteistyötä

Kolmannessa osiossa keskityttiin maatalouden kysymyksiin. Varsinais-Suomen ruokaketju on merkittävä voimavara koko Suomelle ja on tärkeää tunnistaa, mitä erityisosaamista se vaatii tuekseen. Panostuksia tarvitaan esimerkiksi erikoiskasviosaamiseen tai elintarvikedataan liittyen. Viime kädessä merkittävänä haasteena ovat maataloustuotteiden koko arvoketjut, joissa edelleen on ratkaisemattomia kysymyksiä: Miten uudet tuotteet löytävät asiakkaat? Kuka on valmis maksamaan kestävistä tuotteista? Miten asiakas tunnistaa ympäristön kannalta kestävän tuotteen? Uutena avauksena Varsinais-Suomessa on lanseerattu D.O. Saaristomeri -alkuperämerkki, jota olisi hyvä nostaa enemmän esille.

Toisaalta alustuksissa korostettiin, että osaamista on kehitettävä sekä viljelijöiden että koko ruokaketjun osalta liittyen viljelyn monimuotoisuuden vahvistamiseen, ravinnekierron lisäämiseen ja kuivuusriskien välttämiseen. Ilman vahvempaa yhteistyötä ja tutkimukseen panostamista siinä ei onnistuta – tämä taas edellyttää sitä, että ollaan aidosti yhdessä varsinaisuomalaisen ruokaketjun puolella etsien parhaita ratkaisuja, kunnioittaen eri tahojen kokemusta ja osaamista sekä purkaen vastakkainasettelua.

Hiilinielu- ja luontokompensaatiomarkkinat puhuttavat ja ne nousivat esille myös tilaisuuden keskustelussa. Kompensaatiomarkkinoissa voisi olla roolia ja uusia mahdollisuuksia myös viljelijöille. Olisi tärkeää, että ymmärtäisimme paremmin erilaisia kompensaatiomenetelmiä Suomessa, jotta siihen liittyvät rahat eivät valuisi ulkomaisille toimijoille. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa, tutkimusta ja yhteisiä periaatteita ennen kuin kompensaatioiden huomiointi laajemmin toimii.

Saavutettavat työpaikka-alueet lisäävät kuntien vetovoimaa – kestävä ja aktiivinen liikkuminen edistää kaikkien hyvinvointia

Tilaisuuden viimeinen osuus koski liikkumista. Saavutettavuus myös kestävillä kulkutavoilla, kuten pyörällä ja joukkoliikenteellä, on yhä vahvempi vetovoimatekijä yritysalueille. Opiskelijat ja muualta tulleet uudet työntekijät tuovat parhaimmillaan mukanaan uusia ideoita ja innovaatioita ja siksi saavutettavuuteen kannattaa yritysalueilla panostaa. Keskustelussa korostettiin, että liikkumisen ratkaisujen tulisi lähteä aina tarpeesta ja niiden konkreettiset hyödyt tulee pitää kirkkaana mielessä. Yritysalueilla myös joustavuus on äärimmäisen tärkeää, joten ratkaisujen tulee olla älykkäitä ja käyttäjälähtöisiä.

Yritysten on mahdollista palkita ja kannustaa työntekijöitä aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen työsuhde-eduilla, kuten työmatkalipulla tai työsuhdepyöräedulla. Tuekseen aktiivinen liikkuminen vaatii myös kunnilta panostuksia kävelyn ja pyöräliikenteen infraan ja myönteisen ilmapiirin kasvattamiseen. Tilaisuuden lopuksi nostettiin vielä esiin muutama puhujien mielestä konkreettinen avainasia, johon voitaisiin heti tarttua työpaikkojen ja julkisen sektorin toimesta: työpaikan innovaattoreita on nostettava esiin, pienet ja helpottavat asiat (kuten viitoituskyltit) saatavat kuntoon ja ajatusmalleja on muutettava pieni matka kerrallaan.

Seminaari-iltapäivä oli tiivis ja keskustelua olisi riittänyt pidempäänkin. Työ Varsinais-Suomen ilmastotiekartan toimeenpanon osalta jatkuu sekä kuntien että muiden toimesta ja me Valoniassa tulemme jatkossakin kutsumaan koolle eri verkostoja ja ryhmiä keskeisten aiheiden ympärille. Käytännön toimenpiteet edellyttävät jokaiselta organisaatiolta oman roolin määrittelyä ja uudenlaista tekemisen tapaa. Murroksen äärellä yhteistyö, rohkeus ja aktiivisuus ovat välttämättömiä – niitä vahvistaen jatkamme eteenpäin.

Tilaisuus järjestettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta.

Alkuperäinen artikkeli Valonian sivuilla »

Logot.

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *