Rahoitus ja avustukset

Etusivu / Kulttuuriympäristöohjelmat / Rahoitus ja avustukset

Avustuksilla edistetään kulttuuriympäristön hyvää ja oikeaa hoitoa

Mia Puotunen, tarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Avustuksia kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoitoon on haettavissa useammalta taholta riippuen avustettavasta kohteesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntää vuosittain ympäristöhallinnon määrärahoista harkinnanvaraisia avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Avustusta voidaan myöntää yksityisille rakennuksen omistajille tai pitkäaikaisille vuokralaisille omistajan suostumuksella, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille sekä kunnille ja kuntayhtymille.

Avustusta myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Ensisijaisia kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävissä kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä sijaitsevat kohteet (www.rky.fi), kaavalla suojellut sekä maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Myös paikallisesti ja maisemallisesti arvokkaille kohteille voidaan avustusta myöntää.

Avustuksia kohdennetaan korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Tyypillisiä avustettavia toimenpiteitä ovat katon, julkisivujen, ikkunoiden tai ulko-ovien korjaustyöt sekä kantavien rakenteiden ja perustusten korjaustyö.

Jokainen kohde on yksilöllinen, joten laajoissa arvokohteiden korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Lisäksi alueellisen vastuumuseon (ent. maakuntamuseo) rakennustutkijat toimivat korjaustyön antikvaarisena asiantuntijana valvoen, että työ täyttää avustusehdot.

ELY-keskus myöntää myös saariston ympäristönhoitoavustusta. Avustuksia kohdennetaan muun muassa toimenpiteisiin, jotka koskevat saariston maisemakuvan säilyttämistä tai parantamista. Tällaisia hankkeita voivat olla saariston perinnemaisemien hoitotalkoot ja vieraslajien torjunta saaristossa, luonto- ja kulttuuriympäristöselvitykset sekä ruovikon niitto -hankkeet. Avustusta myönnetään myös rakennusperinteisesti ja maisemallisesti arvokkaiden rakennusten tai rakenteiden korjaukseen. Tyypillisimpiä avustuskohteita ovat asuinrakennusten sekä venevajojen ja laiturien korjaukset.

Museovirastolta voi hakea erilaisia entistämisavustuksia arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden korjaukseen sekä museoiden ja yhteisöjen kulttuuriperintöön liittyviä hankkeisiin ja toimintaan. Jokaisella avustusmuodolla on oma kohderyhmänsä. Avustusten hakuajat ja hakuehdot eroavat toisistaan. Vuosittain saattaa avustuksissa olla myös vaihtuvia painotuksia. Ensisijaisesti avustusta kohdennetaan rakennussuojelulailla suojeltujen sekä autiokirkkojen tai niihin verrattavien muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, konservointiin tai historiallisen asun palauttamiseen.

Opetusministeriö avustaa seurantalojen korjauksia yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Avustusta voi saada vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitettujen seurantalojen korjaamiseen sekä siihen liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön. Rahoituksessa kiinnitetään huomiota sekä rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon että kokoontumistilojen tarpeellisuuteen kansalaistoiminnan kannalta.

Seurakunnat voivat hakea kirkkohallituksen rakennusavustusta kirkollisten rakennusten ja muiden seurakunnan toimitilojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Vuodesta 2016 alkaen kirkollisen rakennusavustuksen pääpaino on suojeltujen kirkollisten rakennusten korjaushankkeiden rahoittamisessa.

Myös EU-rahoituksen turvin (esim. Leader) tehdään merkittävää työtä kulttuuriympäristön hyväksi rahoittamalla lähinnä yhdistysten, yritysten ja kuntien hankkeita.

Mahdollisuudet verohelpotuksiin ja -vähennyksiin kannattaa hyödyntää. Kotitalousvähennyksenä voi vähentää yrittäjältä ostetun korjaus- ja remonttityön määrästä osan. Verovähennystä ei voi hyödyntää, jos kohteeseen on saatu muuta valtion avustusta.

Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi

Ympäristöministeriö teetti 2019 selvityksen Rakennusperintöavustusten vaikutuksista. Tulosten mukaan avustusten selkein lisäarvo syntyy siitä, että kohteita kunnostetaan laadukkaammin ja oikea-aikaisesti. Avustukset lisäävät resursseja kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon, innostavat rakennusten omistajia korjaamiseen sekä edistävät laajempien taloudellisten ja muiden vaikutusten saavuttamista. Kohteen omistajille taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. kohteiden käyttöiän pidentyessä, käyttökustannusten alentuessa sekä erityisesti kohteiden taloudellisen arvon noustessa. Lisäksi avustuksilla vaikutetaan jonkin verran korjausten toteuttajien ja materiaalitoimittajien liiketoimintaan. Laajempia taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. säästöinä rakennetun kulttuuriympäristön hoidossa, kun rakennuksia korjataan säännöllisesti ja uudisrakentamiseen ei tarvitse tehdä suuria kertaluontoisia taloudellisia panostuksia. Lue lisää Ympäristöministeriön selvityksestä  Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi (2019).

Tulosta artikkeli tästä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen blogissa Rakennusperintöä odotellessa voit käydä lukemassa muun muassa rakennusperintöavustuksen saaneista kohteista, korjausrakentamisesta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä.

Avustusten lisätiedot, hakuohjeet ja ehdot:


Varsinais-Suomen ELY-keskus (ely-keskus.fi)
Avustukset rakennusperinnön hoitoon
saariston ympäristönhoitoavustustusten hakuohje
Rahoitus ja avustukset - Ympäristövastuualue

Museovirasto (museovirasto.fi)
Museoviraston avustukset
rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustukset

Kotiseutuliitto (kotiseutuliitto.fi)
Kotiseutuliiton seurantalojen korjausavustukset

Kirkkohallitus (evl.fi)
kirkkohallituksen rakennusavustus

Maaseuturahasto/Leader (maaseutu.fi)
Leader-rahoitus
Tarkemmat rahoitustiedot löydät oman alueesi Leader-ryhmän sivuilta

Kuvassa punainen puutalo, jonka julkisivu on maaliltaan kulunut. Kontrastina sivuosa, joka kirkkaan punainen ja maalattu.
Turun Kakskerran Nikkilän Länsitalon (rak. 1775-1820-l) uusklassismia ja kustavilaista tyyliä edustavan päärakennuksen julkisivua sekä ikkunoita on kunnostettu ELY-keskuksen rahoituksella. Kohde on hyvä esimerkki korjauksesta, jossa on uusittu oikeaoppisesti vain huonokuntoiset osat. Kuva: Sanna Kupila, 2019.
Kuvassa on pieni valkoiseksi maalattu puurakennus, jossa on tähystystorni. Taustalla on pari puuta ja merta.
Lyökin luotsiasema vuodelta 1893 sijaitsee Uudenkaupungin saaristossa Ylötynkari-nimisen saaren Lienuksenniemessä. Valkoiseksi maalattu vartiotupa on yksikerroksinen puurakennus, jossa on suhteellisen korkea tähystystorni ja päätykuisti. Luotsiasemaa on korjattu ELY-keskuksen avustuksien turvin. Luotsivartiotuvan rakennusperintölain mukainen suojeluprosessi on vireillä. Kuva: Paula Saarento, 2020.
Kuvassa punakeltainen puutalo ja sen sininen kunnostettu vanhanaikainen ovi. Oven yläpuolella kyltti Mattila.
ELY-keskuksen avustuksella korjattiin ja maalattiin myös Naantalin Vanhassa kaupungissa sijaitsevan Mattilan talon puuportti. Kuva: Mia Puotunen, 2020.
Kuvassa punainen puurakennus, jossa oven yllä kyltti kahviaitta.
Kosken Tl lainamakasiinia on kunnostettu Leader-rahoituksen avulla. Rakennuksessa toimii kesäisin Kosken Tl Maaseutunaiset ry:n ylläpitämä kesäkahvila. Kuva: Into Lehtisaari, 2020.
Kuvassa pyöreä kivirakennus, jonka edessä keinu.
ELY-keskus myönsi hoitoavustusta Raumalle 1952 valmistuneen kesämökin katon korjaukseen. Kaavassa suojeltu kohde on erityinen ensinnäkin pyöreän muotonsa takia ja lisäksi se edustaa rannoiltamme yhä kiihtyvässä tahdissa häviävää 1950-luvun pienimuotoista kesähuvilakantaa. Kesämökin katto saa uuden vanhaa vastaavan huopakatteen. Korjaus tehdään niin, että katon mittasuhteet säilyvät. Kuva: Kimmo Roslöf, 2019.
Kuvassa punainen puutalo, jossa musta katto ja kivinen alaosa.
Rauman Työväen Asunto Oy Männistön asuinrakennusten katot kunnostettiin pinnoittamalla vanha saumapeltikate ELY-keskuksen avustuksin. Kuva: Mia Puotunen, 2018.
Kuvassa kaksi puurakennusta. Vasemmalla punainen torppa ja oikealla jugend-tyylinen valkoinen rakennus.
ELY-keskuksen avustuksella maalattiin pellavaöljymaalilla Euran Paneliassa sijaitsevan jugend-tyylisen maatilan päärakennuksen julkisivu. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä ja rakennus on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Kuva: Mikko Tolvi, 2019.

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *