Mia Puotunen, tarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Avustuksia kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoitoon on haettavissa useammalta taholta riippuen avustettavasta kohteesta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntää vuosittain ympäristöhallinnon määrärahoista harkinnanvaraisia avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Avustusta voidaan myöntää yksityisille rakennuksen omistajille tai pitkäaikaisille vuokralaisille omistajan suostumuksella, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille sekä kunnille ja kuntayhtymille.
Avustusta myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Ensisijaisia kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävissä kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä sijaitsevat kohteet (www.rky.fi), kaavalla suojellut sekä maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Myös paikallisesti ja maisemallisesti arvokkaille kohteille voidaan avustusta myöntää.
Avustuksia kohdennetaan korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Tyypillisiä avustettavia toimenpiteitä ovat katon, julkisivujen, ikkunoiden tai ulko-ovien korjaustyöt sekä kantavien rakenteiden ja perustusten korjaustyö.
Jokainen kohde on yksilöllinen, joten laajoissa arvokohteiden korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Lisäksi alueellisen vastuumuseon (ent. maakuntamuseo) rakennustutkijat toimivat korjaustyön antikvaarisena asiantuntijana valvoen, että työ täyttää avustusehdot.
ELY-keskus myöntää myös saariston ympäristönhoitoavustusta. Avustuksia kohdennetaan muun muassa toimenpiteisiin, jotka koskevat saariston maisemakuvan säilyttämistä tai parantamista. Tällaisia hankkeita voivat olla saariston perinnemaisemien hoitotalkoot ja vieraslajien torjunta saaristossa, luonto- ja kulttuuriympäristöselvitykset sekä ruovikon niitto -hankkeet. Avustusta myönnetään myös rakennusperinteisesti ja maisemallisesti arvokkaiden rakennusten tai rakenteiden korjaukseen. Tyypillisimpiä avustuskohteita ovat asuinrakennusten sekä venevajojen ja laiturien korjaukset.
Museovirastolta voi hakea erilaisia entistämisavustuksia arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden korjaukseen sekä museoiden ja yhteisöjen kulttuuriperintöön liittyviä hankkeisiin ja toimintaan. Jokaisella avustusmuodolla on oma kohderyhmänsä. Avustusten hakuajat ja hakuehdot eroavat toisistaan. Vuosittain saattaa avustuksissa olla myös vaihtuvia painotuksia. Ensisijaisesti avustusta kohdennetaan rakennussuojelulailla suojeltujen sekä autiokirkkojen tai niihin verrattavien muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, konservointiin tai historiallisen asun palauttamiseen.
Opetusministeriö avustaa seurantalojen korjauksia yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Avustusta voi saada vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitettujen seurantalojen korjaamiseen sekä siihen liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön. Rahoituksessa kiinnitetään huomiota sekä rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon että kokoontumistilojen tarpeellisuuteen kansalaistoiminnan kannalta.
Seurakunnat voivat hakea kirkkohallituksen rakennusavustusta kirkollisten rakennusten ja muiden seurakunnan toimitilojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Vuodesta 2016 alkaen kirkollisen rakennusavustuksen pääpaino on suojeltujen kirkollisten rakennusten korjaushankkeiden rahoittamisessa.
Myös EU-rahoituksen turvin (esim. Leader) tehdään merkittävää työtä kulttuuriympäristön hyväksi rahoittamalla lähinnä yhdistysten, yritysten ja kuntien hankkeita.
Mahdollisuudet verohelpotuksiin ja -vähennyksiin kannattaa hyödyntää. Kotitalousvähennyksenä voi vähentää yrittäjältä ostetun korjaus- ja remonttityön määrästä osan. Verovähennystä ei voi hyödyntää, jos kohteeseen on saatu muuta valtion avustusta.
Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi
Ympäristöministeriö teetti 2019 selvityksen Rakennusperintöavustusten vaikutuksista. Tulosten mukaan avustusten selkein lisäarvo syntyy siitä, että kohteita kunnostetaan laadukkaammin ja oikea-aikaisesti. Avustukset lisäävät resursseja kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon, innostavat rakennusten omistajia korjaamiseen sekä edistävät laajempien taloudellisten ja muiden vaikutusten saavuttamista. Kohteen omistajille taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. kohteiden käyttöiän pidentyessä, käyttökustannusten alentuessa sekä erityisesti kohteiden taloudellisen arvon noustessa. Lisäksi avustuksilla vaikutetaan jonkin verran korjausten toteuttajien ja materiaalitoimittajien liiketoimintaan. Laajempia taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. säästöinä rakennetun kulttuuriympäristön hoidossa, kun rakennuksia korjataan säännöllisesti ja uudisrakentamiseen ei tarvitse tehdä suuria kertaluontoisia taloudellisia panostuksia. Lue lisää Ympäristöministeriön selvityksestä Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi (2019).
Tulosta artikkeli tästä
