HiilineutraaliSuomi.fi -sivustolla marras-joulukuussa 2021 julkaistuissa artikkeleissa asiantuntijat pohtivat ilmastotavoitteiden rakentamiselle ja kaavoitukselle asettamia haasteita.
Rakentamisen päästöjen arviointi on vaikeaa, koska päästöihin vaikuttavat kaikki sen elinkaaren aikana tehdyt valinnat materiaaleista energiaratkaisuihin ja työmaan päästöistä rakennuksen käyttöikään. Myös laskentatavat poikkeavat toisistaan ja esimerkiksi materiaaleista saatavilla olevat tiedot voivat olla epäluotettavia. Selvää on kuitenkin se, että materiaalitehokkuuden kannalta kestävintä olisi rakentaa mahdollisimman pitkäikäisiä rakennuksia.
”Kun siis seuraavan kerran arvioit rakennushankkeen päästöjä, muista seuraavat kysymykset: Mitä menetelmää päästöarviointiin on käytetty? Mistä materiaalipäästöjen tiedot ovat peräisin? Minkälaisia tulevaisuuden skenaarioita on käytetty? Kuka on laatinut päästöarvion?
Ja ennen kaikkea: Olemmeko arvioineet vaihtoehtoa, jossa uudisrakentamisen sijaan hyödyntäisimme olemassa olevaa rakennuskantaa?”
Lue artikkeli: Miten kiinteistö- ja rakennusala voi valmistautua COP 26-ilmastoneuvottelussa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen? (HiilineutraaliSuomi.fi)
Kaavoituksessa haasteita asettavat erilaisten ratkaisujen ristipaineet: yhtäältä kaupunkirakennetta halutaan tiivistää, jotta energiatehokkuutta saataisiin parannettua ja liikkumisen päästöjä vähennettyä. Toisaalta rakennetussa ympäristössä pitäisi löytää tilaa luonnon monimuotoisuuden ja viihtyisyyden kannalta tärkeille viherrakenteille. Tarvitaan lisää tutkimusta kaupunkien sini-viherrakenteista ja niiden kyvystä sitoa vettä. Kaavoituksessa tasapainoillaan monella tapaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kysymysten välillä.
”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen yhteydessä on lisäksi pohdittava kytkennät hillintätoimiin. Esimerkiksi energia- ja liikennesektorin päästövähennykset korostuvat infrarakenteissa, mutta riittävän ilmastokestävyyden saavuttamiseksi tulisi huomioida valittujen ratkaisujen yhteensopivuus ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja varautumisen kanssa. Näin mahdolliset ristiriidat ja ilmastoriskeistä syntyvät vahingot tai kustannukset voidaan minimoida.”
Lue artikkeli: Ilmastokestävyydestä uusia näkökulmia kaavoitukseen (HiilineutraaliSuomi.fi)
