Selkämeren kansallispuiston ystävät -yhdistys tekee toiminnallaan tunnetuksi kansallispuistoa ja Selkämeren aluetta sekä edistää kansallispuistoon liittyvää monipuolista vapaaehtoistoimintaa. Yhdistyksellä on käynnissä Raumanmeren väkeä -hanke, jossa kehitetään ja kokeillaan käytännössä Selkämerta ja kansallispuiston luontoa tutuiksi tekeviä toimintapaketteja. Esimerkiksi syyskuun lopulla järjestettiin kenttäretken muodossa Kylmäpihlajassa yleisötilaisuus, jonka aiheina olivat merensuojelu, luonnonkalat ja kalastus. Raumalla, Selkämeren kansallispuiston kampanjointikaupungissa,…
Jatka lukemistaMaatalouden ravinteiden kulkeutumista mallinnetaan
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke kehittävät yhdessä mallinnusjärjestelmää, jonka avulla saadaan entistä tarkempi ja kokonaisvaltaisempi kuva ravinteiden liikkeistä eläinsuojista ja peltolohkoilta vesistöihin ja sieltä merialueille. Kun käsitys ravinteiden kierrätyksen ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista tarkentuu, ravinteiden kierrätystä voidaan ohjata kustannustehokkaasti. >> Lue lisää |SYKE|
Jatka lukemistaYlämaankarja hoiti ruovikosta lintulahden
Salon Seudun Sanomat 30.9.2016 Viurilanlahden läpitunkematon ruovikko on hiljalleen muuttunut vesilintujen ja kahlaajien onnelaksi.
Jatka lukemistaRoskakala pois Karhijärvestä
Satakunnan Kansa 30.9.2016 Rehevöitynyttä Karhijärveä hoidetaan tehokalastamalla särkikaloja. Järven ekologinen tila on heikko ja se on rehevöitynyt.
Jatka lukemistaRaakkua löytynyt Karvianjoesta, Kiskonjoelta kadonnut
FRESHABIT -hankkeen Lounais-Suomen osio toteuttaa käytännön vesistökunnostuksia Kiskonjoen ja Karvianjoen Natura-alueiden uomassa ja valuma-alueilla sekä seuraa tehtyjen toimien vaikutuksia Natura-alueiden luontotyyppien ja lajien tilaan ja erityisesti EU:n luontodirektiviin simpukkalajeihin jokihelmisimpukkaan l. raakkuun ja vuollejokisimpukkaan. Tavoitteena on näissä vanhoissa raakkujoissa inventoida lajin nykytila ja selvittää mahdollisuus pelastaa kanta. Raakun glokidiotoukka elää taimenissa ja lohissa. Lajin selviäminen…
Jatka lukemistaPelastaako kipsi Saaristomeren?
Varsinais-Suomessa levitetään rantapelloille kipsiä. Toiveissa on, että pelloilta mereen päätyvät ravinteet vähenevät kertaheitolla. Iso rekka kippasi elokuun lopulla valkoisen lastinsa maanviljelijä Martti Hyssälän pellon reunalle. Ollaan Liedossa Varsinais-Suomessa. Kohta kipsiä aletaan kauhoa levityslaitteeseen. Kipsi päätyy viereiselle pellolle, josta kaurasato on juuri korjattu. Hyssälän tilan pellot polveilevat idyllisessä maalaismaisemassa, jota halkoo kapea Savijoki. Martti Hyssälä osallistuu…
Jatka lukemistaBiokaasun liikennekäytön edistämisturnee 20.-30.9.
Tapahtumasarjassa tiedotetaan biokaasun käyttömahdollisuuksista liikennekäytössä ja biokaasun tuotantomahdollisuuksista maatiloilla. Tapahtumaketju järjestetään syyskuun kahden viimeisen viikon aikana Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä seitsemällä paikkakunnalla. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Kaasu on selkeästi edullisin liikennepolttoaine tällä hetkellä. Verrattaessa maakaasun mittarihintaa esim. E95 bensiinin hintaan, vastaa kaasun hinta noin 0,72 € litrahintaa bensiinille. Biokaasun osalta vertailuhinta on n. 0,93 €…
Jatka lukemistaRehevöitymisen pelätään vaikuttavan pian matkailuun
Turun Sanomat 16.9.2016 Salon Särkisalon kylänlahdessa on huolestuttu maatalouden aiheuttamasta rehevöitymisestä. Mökkeilyn, kalastuksen ja matkailun edellytyksen heikkenevät huolestuttavasti. Syyllistämisen ja osoittelun sijaan on ryhdytty monipuoliseen yhteistyöhön. >>
Jatka lukemista
Jokien vedenlaatu Nyt: Dataa on-line
Varsinais-Suomen ELY-keskus on asentanut seitsemän automaattista veden laadun mittausasemaa jokiin. Nyt jatkuvatoimiset mittausasemat löytyvät seuraavista joista: Paimionjoki, Aurajoki, Loimijoki, Yläneenjoki, Eurajoki ja Kokemäenjoki. Jatkossa on tarkoitus asentaa lisää mittausasemia alueellisesti kattavan tiedon saamiseksi. Mittareilla saadaan aiempaa tarkempaa tietoa jokien mereen kuljettamasta ravinnekuormituksesta reaaliaikaisesti. Tietoja tarvitaan erityisesti vesiensuojelu- ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten seurannassa. Mittarit tuottavat tietoa mm….
Jatka lukemista
Pää pyörällä kevyesti eteenpäin
Eri liikennemuodoilla on erilaiset ympäristöpäästöt. Lähes kaikki liikkuminen aiheuttaa ympäristövaikutuksia, mutta ne vaihtelevat eri välineiden välillä. Suurin osa liikkumisen ympäristövaikutuksista liittyy ilmapäästöihin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen. Polttoaineiden palaessa muodostuu hiilidioksidia ja typen oksideja. Liikenne levittää ilmaan pienhiukkasia erityisesti hiekoituskaudella. Liikenne on myös yksi suurimmista melun aiheuttajista, millä on suuri merkitys taajama-alueilla. Liikenteen aiheuttamat saasteet päätyvät…
Jatka lukemista
