Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma

Paula Saarento, tutkija, Turun museokeskus Varsinais-Suomessa on tehty järjestelmällistä rakennusinventointia jo vuosikymmenten ajan. Tietoa on kerätty Museoviraston ohjeiden mukaisesti Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon (ent. maakuntamuseo) johdolla yhteistyössä kuntien, Varsinais-Suomen liiton, ELY-keskuksen, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa olemmekin saaneet kerättyä mittavat rakennetun kulttuuriympäristön tietovarannot, ja meillä on tietojärjestelmä (MIP), joka palvelee kaikkia…

Hoida, huolla ja harkitse! Katariina Entonen, toiminnanjohtaja, Rakennusperinteen Ystävät ry Tavallisessa arkipuheessa usein kauhistellaan, miten kallista vanhan talon korjaaminen onkaan. Remontoimiseen voi tosiaan upottaa omaisuuden – tai toisaalta talon voi kunnostaa aivan kohtuullisin kustannuksin. Kyse on valinnoista. Turhan usein korjataan ehjää ja vaihdetaan vanhoja rakennusosia kopioihin helppohoitoisuuden nimeen vannoen. Älä ole herkkäuskoinen, vaan suhtaudu mainontaan…

Kustavin Katanpään merilinnake – varuskunnasta ja vankilasta luonnonsuojelualueeksi Tapani Tuovinen, suunnittelija ja Hilja Palviainen, suunnittelija, Metsähallitus luontopalvelut Katanpään eli Lypertön saari muodostaa Kustavin läntisimmän maakärjen, josta avautuu näköala kolmelle tärkeälle saaristoväylälle. Katanpään strategisen sijainnin vuoksi Venäjän valtio alkoi linnoittaa saarta vuonna 1915. Tarkoitus oli rakentaa Pietari Suuren mukaan nimetyn merilinnoitusketjun pohjoisin tukikohta, josta voitiin tykistön…

Hyvinvointivaltion seiniä pelastamassa Samuli Saarinen, suunnittelija, Turun kaupunki Hyvinvointivaltion rakentamisen aikana koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja terveyskeskukset nousivat keskelle ihmisiä uusille asuinalueille. Ajanmukaisista rakennuksista oltiin ylpeitä ja ne olivat synonyymi kuntien kehittyville palveluille. Yksi sukupolvi näki Suomen rakentuvan vaatimattomuudesta yhteiskunnalliseksi mallimaaksi. Saatiin kaikille avoimet ja tasa-arvoiset palvelut ja koulutus, joita ylläpidettiin vakaalla veropohjalla. Parannettavaa jäi enää…

Arkeologisen kulttuuriperinnön ja -maiseman kehitys Varsinais-Suomessa Sanna Saunaluoma, tutkija, Turun museokeskus sekä Satu Mikkonen-Hirvonen, intendentti ja Teija Tiitinen, projektipäällikkö, Museovirasto Kulttuurimaisemalle on tyypillistä kerroksellisuus, sen eri-ikäiset rakenteet, joiden näkyvyys ja merkitys katsojalle vaihtelevat. Vaikka arkeologiset kerrostumat ovat usein maan tai veden pinnan alaisia ja vaikeasti havaittavia, ne ovat kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaneet maisemarakenteen syntyyn ja kehitykseen….

Vedenalaiset muinaisjäännökset Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto Varsinais-Suomen merialueet eteläinen Selkämeri sekä Saaristomeri olivat jo varhain tärkeitä kulkureittejä Suomen alueellisiin keskuksiin. Utön ja Jurmon välistä kulkevaa merireittiä eteläiseltä Itämereltä purjehdittiin keskiajalla Turkuun ja kohti Uudenmaan rannikon kauppapaikkoja. Houtskärin länsipuolella Kihti on kautta aikojen tarjonnut reitin kohti Pohjanlahtea. Saarten ja luotojen pilkuttama rannikko merkitsi sitä, että sopivia…

Historiallisen ajan muinaisjäännökset Tanja Ratilainen, tutkija, Turun museokeskus ja Marianna Niukkanen, yli-intendentti, Museovirasto Historiallisen ajan muinaisjäännöksillä tarkoitetaan keskiaikaisia (1150–1520) ja sitä nuorempia muinaisjäännöksiä. Niiden kirjo on hyvin moninainen, käsittäen muun muassa asutus-, liikenne-, elinkeino- ja sotahistoriallisia kohteita, kirkonpaikkoja ja hautausmaita sekä erilaisia tarinapaikkoja. Muinaismuistolaissa (295/63) ei anneta varsinaista ikärajaa kiinteille muinaisjäännöksille, vaan määritelmät on muodostettu antikvaaristen linjausten…

Perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa Terhi Ajosenpää, maisema- ja ympäristöasiantuntija, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi Perinnebiotoopit ovat olennainen osa varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa. Niissä on ainutlaatuinen potentiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, elävän kulttuuriperinnön vaalimiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lajirunsaat ja maisemaa rikastuttavat perinnebiotoopit ovat kauniita hengähdyspaikkoja, joita voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän matkailussa, virkistyksessä ja opetuksessa. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan…