Resurssiviisaus

Etusivu / Kehityspolut / Archive by category "Resurssiviisaus" (Page 2)
Ilmastojohtamisen reseptikirja

Ilmastojohtamisen reseptikirja

Ympäristöministeriö ja Motiva opastavat ilmastojohtamiseen Ilmastonmuutoksen hillintä ja niukkenevat resurssit vaativat suuria ponnistuksia, joissa kuntien ja kaupunkien roolia ei voi liiaksi korostaa. Kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin päästään vain määrätietoisella, hyvin organisoidulla johtamisella. Kuntien käytännössä testaamat, hyväksi ja toimiviksi havaitut keinot ilmastotavoitteiden johtamiseen on nyt kerätty yhteen Ilmastojohtamisen reseptikirjaan. Sen tarjoamilla aineksilla rakennat kuntaasi johtamismallin, jolla ilmastotavoitteista tehdään…

Jatka lukemista
Energia-avustukset asuinrakennuksille -webinaari 27.2.2020

Energia-avustukset asuinrakennuksille -webinaari 27.2.2020

  Motiva järjestää to 27.2.2020 klo 13 – 16 yhdessä ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sekä Veronmaksajain Keskusliiton kanssa kaikille avoimen webinaarin, jossa käsitellään asuinrakennusten energia-avustuksia. Webinaari jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa keskitytään rakennusten omistajien ja avustusten hakijoiden kysymyksiin (omakoti- ja paritalot, taloyhtiöt, kunnat). Jälkimmäisessä osiossa keskitytään energia-avustusten hakemiseen liittyville rakennus- ja talotekniikka-alan ammattilaisille…

Jatka lukemista

Kaatopaikalta polttoainetta

Turun Sanomat 31.1.2020 Q Power testaa Salon Korvenmäessä kaatopaikkakaasun muuntamista biomataaniksi. Korkea rikkipitoisuus on estänyt jätepenkassa muodostuvien kaasujen hyödyntämisen. Nyt testataan uutta teknologiaa kaasujen jalostamiseksi liikennepolttoaineeksi. Q Powerin biologinen metanointiteknologia on kehitetty hyödyntämällä suosta eristettyä mikrobistoa.

Jatka lukemista

Kansallinen biokaasuohjelma

Työ- ja elinkeinoministeriö 28.1.2020 Kansallista biotalousohjelmaa valmistelleen työryhmän loppuraportti luovutettiin elinkeinoministerille 28.1.2020. Biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla sekä tehostamalla maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa. Korkeat investointikustannukset ovat hidaste etenkin pienille laitoksille. Työryhmän raportissa kuvataan biokaasualan nykytilaa ja siihen liittyvät ohjauskeinot. Työryhmä ehdottaa joukon toimenpiteitä…

Jatka lukemista

Energiatehokkuussopimuksen tehneet kunnat ja yritykset ovat säästäneet 5,2 TWh vuosina 2017-2018

Työ- ja elinkeinoministeriö 3.2.2020 Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneet 550 yritystä ja lähes 100 kuntaa ovat tehostaneet vuosittaista energiankäyttöään yhteensä 5,2 terawattitunnilla vuosina 2017-2018. Säästö vastaa määrältään 255 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä. Toteutetut energiatehokkuustoimet vähensivät vuotuisia CO2-päästöjä yhteensä noin 1,2 miljoonaa tonnia. Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja vauhditetaan valtion tuella. Vuosina 2017-2018 tukea myönnettiin sopimukseen liittyneiden energiatehokkuusinvestointeihin…

Jatka lukemista
Aurinkoenergiayhteisöt tulossa taloyhtiöihin – Näillä vinkeillä onnistut

Aurinkoenergiayhteisöt tulossa taloyhtiöihin – Näillä vinkeillä onnistut

Tekniikka&Talous 21.1.2020: Hyvityslaskentapalvelu tulee asunto-osakeyhtiöiden saataville todennäköisesti alueittain ja portaittain, selviää Teknologiamurrokset-kirjoituksesta. Aurinkosähkön yhteisvoimalat ja hyvityslaskenta ovat vihdoin muuttumassa laillisiksi yli 2,6 miljoonalle taloyhtiön asukkaalle Suomessa. Lainsäädännölliset esteet ovat varjostaneet tähän saakka aurinkosähkön yhteisvoimaloiden hankintaa taloyhtiöihin. Taloyhtiöillä on oma kiinteistöverkko, joka yhdistyy sähköverkkoyhtiöiden jakeluverkkoon tontin rajalla. Asunnoissa on verkkoyhtiön sähkömittarit. Nykyisen lainsäädännön mukaan aurinkosähkön siirtäminen…

Jatka lukemista
Kuuminta hottia vai hukkalämpöä?

Kuuminta hottia vai hukkalämpöä?

Hukkalämmöstä hyötyenergiaa -hanke on startannut Satakunnassa Prizztech Oy:n toimesta syksyllä 2019. Ensimmäisenä toimenpiteenä hankkeessa on toteutettu teknologiaselvitys parhaista teknologisista ratkaisuista ja menetelmistä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen. Selvityksessä painotuttiin erityisesti toimintatapoihin ja malliratkaisuihin, jotka voisivat soveltua toteutettavaksi Satakunnan alueen teollisuuden energiatalouden kehittämiseen. Teknologiaselvitys julkaistiin 12.2.2020 Porissa pidetyssä Kuuminta hottia vai hukkalämpöä? -työpajassa, johon kutsuttiin alueen teollisuuden…

Jatka lukemista
Miten ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa kunnissa?

Miten ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa kunnissa?

Tukipaketti kuntien ilmastotyön tueksi julkaistu Kuntaliitto on julkaissut tukipaketin kuntien ilmastotyön tueksi. Paketin video ja opas on tarkoitettu tukemaan kuntien johtoa ja päätöksentekijöitä ilmastotyön hahmottamisessa ja suunnittelemisessa. Ilmastonmuutos ja kunnat – opas kuntien ilmastotyön tueksi on erityisesti kuntien johdolle ja viranhaltijoille suunnattu opas, jonka tarkoituksena on toimia johdatuksena ilmastotyölle. Opas antaa kattavan kokonaiskuvan kunnista ilmastotoimijoina,…

Jatka lukemista
Parhaat reseptit kuntien ilmastojohtamiseen 5.2.

Parhaat reseptit kuntien ilmastojohtamiseen 5.2.

Kaupungeilla ja kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuntien ilmastojohtajat -hankkeessa on kehitetty vertaisarvioinnin pohjalta vähähiilisen johtamisen reseptikirja. Se tarjoaa kaikkien Suomen kuntien käyttöön parhaat käytänteet siitä, miten vähähiilisyys integroidaan johtamiseen ja päätöksentekoon. Nämä reseptit lanseerataan käyttöön Parhaat reseptit kuntien ilmastojohtamiseen -tilaisuudessa 5.2.2020 klo 12.30 – 16.00 (Keskuskirjasto Oodi, Hki). Tilaisuus striimataan verkkoon, joten voit…

Jatka lukemista

Aurinkovoiman tulevaisuus on valoisa, mutta Suomi on sen hyödyntäjänä jälkijunassa

Turun Sanomat 11.1.2020, Alio Diplomi-insinööri Samuli Ranta työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa energiatekniikan lehtorina ja Uusi energia -tutkimusryhmän vetäjänä. Hän kirjoittaa aurinkovoiman hyödyntämisestä muun muassa seuraavaa: Energiasektorin sähköistyminen on megatrendi, joka muuttaa niin kiinteistöjen, teollisuuden kuin liikenteenkin energiankäyttöä. Tulevaisuuden sähköenergiantuotannon kolme tärkeintä tukijalkaa ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima. Lisäksi tarvitaan siirtymävaiheen ratkaisuja etenkin talviaikaan, näistä tärkeimpinä ydinvoima…

Jatka lukemista