Kategoria: Kehityspolut | Sivu 75

Ötökkäkortit tutustuttavat vesien pieneläimiin

Vesiötökkäkorteista tukea koulujen lähivesitutkimuksiin Lähivesitoiminnan yhtenä osana ovat veden äärellä tehtävät vesiötökkätutkimukset. Valonian viestintäasiantuntijat suunnittelivat ja toteuttivat tätä varten vesiötökkäkortit. Korteissa on havainnollisin ja värikkäin piirroskuvin esitelty 18 tavallista vesien pieneläintä. Eläimen kuvan alla on lyhyt kuvailuteksti pituudesta, erityispiirteistä sekä sijainnista vedessä. Kuvitus on tehty erityisesti alakoululaisia kiinnostavaksi ja innostavaksi. Kortit ovat paksuhkoa muovia ja kestävät…

Jatka lukemista

Ehdotus merkittävistä tulvariskialueista

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi on nähtävillä 9.7.2018 saakka Varsinais-Suomen ELY-keskus on laatinut tarkistetun ehdotuksen Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnan merkittäviin tulvariskialueisiin. Tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessi perustuu EU:n tulvadirektiiviin ja kansalliseen tulvalainsäädäntöön ja se tehdään kuuden vuoden sykleissä. Vuoden 2018 lopussa Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nimettäville merkittäville tulvariskialueille tehdään seuraavassa vaiheessa tulvavaara- ja tulvariskikartat, joista selviää tarkemmin, minne tulva voi…

Jatka lukemista

Koulujemme lähivedet -uutisviesti 3/2018

Lue tuoreimmat Koulujemme lähivedet -uutiset Aiheina: Meremme tähden -tapahtuma 29.5. Yli 60 Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti Mobiililaite avuksi koulujen vesitutkimuksiin > Koulujemme lähivedet -uutisviesti 3/2018

Jatka lukemista

Virtavesien kunnostuksilla parannetaan vaelluskalojen tilaa

Vesistöt vapaaksi vaelluskaloille yhteistyöllä Vaelluskalat ovat uhanalaisia ja arvokkaita kalalajeja, joihin kytkeytyy myös paljon virkistysarvoja. Elinvoimaiset vaelluskalakannat mahdollistavat mm. luonto- ja kalastusmatkailun kehittämisen. Vaelluskaloilla on suuri merkitys vesistöjen ekologiseen tilaan ja koko vesiekosysteemin hyvinvointiin: esim. erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee lohikaloja isäntäkalaksi lisääntyäkseen. Vaellusesteet, kuten vanhat myllyjen ja sahojen padot, liian korkealla olevat tierummut…

Jatka lukemista

Tuleva Prisma Piispanristi saa virtaa auringosta

S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa. – Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Jo nyt merkittävä osa käyttämästämme sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua. Näemme myös aurinkosähkössä potentiaalia, kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä Turun Osuuskaupasta kertoo. Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan…

Jatka lukemista

Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki

…jossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmastotalkoot ovat uuden Turku-strategian kulmakiviä. Turun kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että vuonna 2029 Turussa asuu Suomen tyytyväisimmät suurten kaupunkien asukkaat. Näin on kirjattu Turun uuteen kaupunkistrategiaan, joka hyväksyttiin maanantaina Turun valtuustossa. – Tämä oli valtuustokauden yksi merkittävimmistä päätöksistä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus….

Jatka lukemista

Siisti biitsi siivoaa jälleen rannat

Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja käynnistyy jälleen. Vesistöjen roskaantuminen on vakava ongelma, johon talkookampanjalla halutaan puuttua. Pidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt jo lähes 50 vuotta työtä vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Tänä vuonna viidennettä kertaa järjestettävän, kaikille kansalaisille suunnatun Siisti Biitsin tarkoituksena on paitsi siivota rantoja myös kiinnittää huomiota vesistöjen roskaantumiseen. – Roskaantuminen on…

Jatka lukemista

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotaloustekoja etsineessä kisassa Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa. Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja. – Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten…

Jatka lukemista

Kulttuuriperintövuosi 2018

Vuonna 2018 koko Eurooppa viettää yhteistä Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta Kulttuuriperintö tarkoittaa teemavuonna nykyhetkessä eläviä, menneisyydestä perittyjä voimavaroja kaikissa muodoissaan ja näkökohdissaan – aineellisissa, aineettomissa ja digitaalisissa. Vuoden toteuttamiseen voivat osallistua kaikki halukkaat: kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset ja harrastajat, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat sekä jäsenvaltiot. Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Yhteisöjä, kansalaisjärjestöjä ja museoita kannustetaan…

Jatka lukemista

Ravinteet lautaselle – ei uimaveteen!

Suomessa syntyy vuosittain runsaat 21 miljoonaa tonnia kierrätysravinteiden raaka-aineiksi sopivia biomassoja. Osa biomassoista hyödynnetään jo nyt tehokkaasti uudelleen ruuantuotannossa, mutta tehostamisen varaa on vielä runsaasti. Tehokkaampi ravinteiden kierto säästää luonnonvaroja, mutta onko elintarvikkeita hankkivan tahon mahdollista tietää, milloin elintarvike on tuotettu kierrätysravinteilla? Varsinais-Suomessa on kokemusta aiheen tiimoilta käydystä markkinavuoropuhelusta. Ravinnekierron saloja ja kokemuksia hankintaprosessista on…

Jatka lukemista