Salon Seudun Sanomat uutisoi 30.3.2021 Saloon jatkossa kaukolämpöä tuottavavan jätteenpolttolaitoksen vaiheittaisesta käyttöönotosta. Käyttöönoton myötä kaukolämmön tuotannon polttoaine vaihtuu turpeesta jätteeksi. Turussa ja Salossa odottaa polttamista kymmeniä tuhansia tonneja paalattua jätettä. Nykyisin kaukolämpöä tuottava Nevel Oy:n turvevoimala jää varavoimalaksi ainakin vuoteen 2024 asti. >> Klikkaa juttua suuremmaksi
Jatka lukemista
Turun Sanomat kertoo artikkelissaan 29.3.2021 Hiilineutraaliksi vuoteen 2035 pyrkivässä Varsinais-Suomessa tuulivoimarakentamisen olevan pysähtynyt. Potentiaalia kuitenkin on. Viidestä valmisteilla olevasta tuulivoimapuistosta osa on pysähdyksissä. Etenemistä vaikeuttaa hankkeiden pienuus ja paikallinen kriittisyys. >> Klikkaa juttua suuremmaksi
Jatka lukemista
Pyhäjärvi-instituutti kertoo tiedotteessaan 7.4.2021 käynnistävänsä Green future of Satakunta -hankkeen yhteistyössä elintarvikeyritysten kanssa. Satakuntalaiset tuottajat ja yritykset ovat suomalaisen ruokaketjun kehittämisen kärjessä. Alan edelläkävijyys vaatii nopeaa reagointia markkinoiden muutoksiin ja jatkuvaa kehittämistyötä, jossa haetaan uusia, tutkimustietoon pohjautuvia ilmastokestäviä käytännön ratkaisuja. Green future of Satakunta -hanke kokoaa yhteen sekä isoja, että pienempiä toimijoita kehittämään uusia toimintatapoja…
Jatka lukemista
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta julkaistiin helmikuun alussa. Ilmastotiekarttaan priorisoitujen alueella toteutettavien sekä valtakunnallisten toimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa Varsinais-Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa on nyt mukana energia-, liikenne- ja maataloussektorit ja sitä täydennetään muiden sektorien toimenpiteillä jo kuluvan vuoden aikana. Mikä sitten on ilmastotiekartan merkitys? Mihin sillä vaikutetaan? Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen nostaa blogikirjoituksessaan esille vähähiilisen teknologian…
Jatka lukemista
Hiilineutraalisuomi.fi:n 24.3.2021 julkaiseman uutisen mukaan Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä kävi ilmi, että uusiutuvan energian investoinneilla on päästövähennysten lisäksi merkittäviä positiivisia vaikutuksia maakuntien talouteen. Vaikutukset aluetalouteen ovat sitä suuremmat, mitä enemmän energiainvestointeihin liittyviä tuotteita ja palveluita voidaan hankkia oman alueen sisältä. Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia – Canemure-hankkeessa on laskettu ensimmäistä kertaa Manner-Suomen maakuntien uusiutuvan…
Jatka lukemistaYmpäristö Nyt -uutiskirjeen aiheina: Varsinais-Suomen ilmastotiekartta hyväksyttiin maakuntahallituksessa Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian valmistuminen kalkkiviivoilla YM myönsi kuntien ilmastotyölle avustusta – neljälle hankkeelle Lounais-Suomeen KIVAT – Kuntalaisten ilmastotoimien vauhdittamisen toimintamallit kuntien käyttöön Itämeri voi huonosti, mitä vielä pitää tehdä Ikuisista muistomerkeistä nykytaiteen hetkellisyyteen Lisäksi muuta ajankohtaista, webinaareja, avustuksia, työkaluja ja julkaisuja Lue uutiskirje
Jatka lukemista
Ympäristöministeriö myönsi avustusta 45 hankkeelle, joilla kunnat ja alueet vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään. Rahaa jaetaan yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Hakemuksia saatiin selvästi aiempia hakuja enemmän. Lounais-Suomen alueelle saatiin avustusta neljälle hankkeelle. ”Suomalaiset kunnat ja alueet ovat lähteneet aktiivisesti ilmastotyöhön. Tämä näkyy niin ilmastoavustusta hakeneiden kuin ilmastotavoitteita asettaneiden kuntien määrässä. Ilmastoratkaisut tuovat kunnille usein päästövähennysten lisäksi taloudellista hyötyä…
Jatka lukemista
KIVAT-hankkeessa on luotu kuusi kuntalaisten ilmastotoimien vauhdittamisen toimintamallia kuntien käyttöön. Energiaremontit-toimintamallilla vauhditetaan taloyhtiöiden energiaremonttien toteutumista. Taloyhtiöt on jaettu ikäryhmittäin ja koottu kullekin ikäryhmälle sopivat energiaremontit sekä tietoa remonttien rahoituksesta. Kohti Zero Waste -koulua -toimintamallilla edistetään koulun kestävää toimintakulttuuria, jossa jokainen ymmärtää ja osaa minimoida jätteen määrän ja kuluttaa kestävien periaatteiden mukaisesti. Kouluruoka 2030 -toimintamallilla koulun…
Jatka lukemista
Kestävän kasvun tavoitteena on elvyttää ja uudistaa yhteiskuntamme siten, että turvaamme nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet rakentamalla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kestävyysmurrosta, eli järjestelmätason muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Kunnat ovat kestävyysmurroksen avainrooleissa – investoijia, kaavoittajia, kestävän liiketoiminnan edistäjiä, energiaratkaisujen tekijöitä, viestijöitä, kuntalaispalveluiden ja julkisten hankintojen toteuttajia ja…
Jatka lukemista
Suomen ympäristökeskus SYKE on ympäristöministeriön tilauksesta selvittänyt Suomen talouden kannalta keskeisten sektoreiden kiertotaloustoimenpiteiden mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja turvata luonnon monimuotoisuutta. Tutkimuksessa on käsitelty erityisesti rakentamiseen, metalli- ja metsäteollisuuteen, ruoka- ja liikennejärjestelmään, muoveihin, elektroniikkaan ja tekstiileihin liittyviä kiertotaloustoimenpiteitä. Selvityksessä ei käsitelty toimenpiteiden sosiaalisia tai taloudellisia vaikutuksia. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun kiertotalouden toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalia ja vaikutuksia…
Jatka lukemista
