Hoitokalastuksen ja kaupallisen kalastuksen yhdistäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan: valuma-alueelta tulevaan ravinnekuormitukseen on edelleen tehokkailla ruoantuotantoalueilla haasteellista puuttua, mutta kalastamalla järvestä saadaan sinne jo päätyneitä ravinteita pois kustannustehokkaasti. Tuloksiin pääsy vaatii jatkuvaa kalastusta. Samalla saadaan kotimaista puhdasta ja maukasta ruokaa. Ihan mahtava konsepti, eikö? Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM-hankkeessa (EAKR-rahoitus Satakuntaliiton kautta) selvitetään taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen konseptia. Voisiko…
Jatka lukemistaTurkuun tuli toinen sähköbussi
Turun Sanomat 25.10.2016 Turun ykköslinjalle lentokentältä kauppatorin kautta satamaan on tulossa vuoden loppuun mennessä kuusi kotimaista sähköbussia. Lähipäivinä käyttöön tulee jo toinen sähköbussi. Loput saapuvat marras-joulukuussa.
Jatka lukemistaYmpäristön tila 2015, Turku -raportti
Turun Sanomat 21.10.2016 Turun läheisten merialueiden kunto ei tyydytä. Sen sijaan ilmanlaatu, jätehuolto ja luonnonsuojelu ovat pitkällä aikavälillä menneet eteenpäin. Ks. myös Ympäristön tila 2015 -raportin tiivistelmä (turku.fi/kaupunkisuunnittelu ja ympäristölautakunta 18.10.2016)
Jatka lukemista
Yritysesimerkkejä kiertotalouden alalta
Sitra on koonnut listan kiinnostavista yritysesimerkeistä kiertotalouden alalta Listalla on nyt 19 yritystä ja tavoitteena on sata yritystä vuoden 2017 loppuun mennessä. Yritysesimerkit on jaoteltu erilaisten kiertotalouden liiketoimintamallien mukaan viiteen ryhmään: tuote-elinkaaren pidentäminen tuote palveluna jakamisalustat uusiutuvuus resurssitehokkuus & kierrätys. Sitra haastaa nyt suomalaiset yritykset vastaamaan siihen muutokseen, johon fossiilisista polttoaineista, ylikulutuksesta ja neitseellisten raaka-aineiden…
Jatka lukemista
Lähivesien tutkimus käynnistyy Kaarisillan koulussa
Kaarisillan yhtenäiskoulu Porissa vastaa Rauman kaupungin haasteeseen ja on käynnistämässä Koulumme lähivedet –toimintaa. Toimintasuunnitelmat ovat jo pitkällä ja koululaiset pääsevät käytännön toimiin ensi vuoden alussa. Projektiin osallistuu tavalla tai toisella peruskoulun kaikki oppilaat. Mukana ovat myös maahanmuuttajaoppilaat. – Havaintopaikkamme on Kokemäenjoen ranta koulumme välittömässä läheisyydessä, kertoo koulun opettaja Tuula Huuhka. Kukin haasteeseen vastaava koulu voi…
Jatka lukemistaIlmastonmuutos sekoittaa jokien vuodenkierron
Hiekanjyvänen liikahtaa joen pohjalla. Oliko se vain pieni muutos vai merkki jostakin suuremmasta? Jokien huomaamaton työ merkitsee luonnolle paljon. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokiin näkyvät merellä asti ja vaikuttavat silakkaankin. Vesi ja erityisesti virtaava vesi on yksi voimakkaimmista maapallon muotoja ja maisemia muokkaavista elementeistä. Vesi aiheuttaa eroosiota. Kun maa-ainekset vaihtavat paikkaa, syntyy särkkiä ja uutta rantaviivaa rannikolle….
Jatka lukemistaEnergiatehokkuus tuo kannattavuutta kuntaan
Seitsemän kunnan ja yhden kuntayhtymän edustajat olivat paikalla, kun Kaarinassa esiteltiin uutta Energiatehokkuussopimusta vuosille 2017–2025. Energiansäästöviikolla järjestetyssä Käytännön avaimet kestävään kuntatyöhön –tilaisuudessa puhuttiin siitä, miten kunnassa tehdään viisaita hankintoja, parannetaan energiatehokkuutta ja voidaan ottaa askeleita paikallisen uusiutuvan energian käyttöön. Käytännön esimerkkinä oli mm. Jyrkkälän remonttihanke. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta käynnistynyt Suomessa vuonna 1997 ja se on tuottanut…
Jatka lukemistaLuomutuottajat luottavat tulevaisuuteen
Maaseudun Tulevaisuus 14.10.2016 Luomun osuus Suomen peltoalasta saattaa kasvaan 13 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, ilmenee Suomen Gallup Elintarviketiedolla teetetystä tutkimuksesta. Tällä hetkellä osuus on hieman yli 10 %. Myös luomutilojen määrä on nousussa; nyt tiloja on 4500 ja kyselyn tulosten mukaan kolmen vuoden kuluttua jopa 5400. Luomuun siirtyminen kiinnostaa noin 11 prosenttia tavanomaista tuotantoa nykyisin…
Jatka lukemistaMiten käy tuulipuistohankkeiden kanssa
Satakunnan Kansa 14.10.2016 Hallitus linjaa marraskuussa, tukeeko valtio uusia tuulipuistoja. Valtion tuki ratkaisee pitkälti Satakuntaankin suunniteltujen hankkeiden kohtalon.
Jatka lukemistaRuokosilppu peltojen ja maiseman pelastusväline
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ruokopelto -hanke 13.10.2016 Rantojen ruovikoituminen jatkuu. Syynä ovat sekä vesistöjä rehevöittävät ravinteet että rantalaidunnuksen loppuminen. Rantojen laiduntajat ovat vähentyneet. Ihmisen on tultava hätiin, että avoimiakin rantoja jäisi jäljelle. Hankkeessa haetaan kokeiluilla ja maaperäanalyyseillä tietoa ruo´on käyttömahdollisuuksille paikallisesti.Oletus on, että järviruoko eloperäisenä aineksena toimii maanparannusaineena ja vauhdittaa mikrobien työskentelyä peltomaassa. Tätä kokeillaan lemulaisella tilalla…
Jatka lukemista
