Väestönkasvu ja luonnon varojen väheneminen pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttamaan toimintatapojaan entistä resurssitehokkaammiksi. Tulevaisuudessa jätteitä ja sivuvirtoja on hyödynnettävä entistä tehokkaammin.
Suomessa tilanteeseen on vastattu muun muassa vuoden 2012 jätelakiuudistuksella, jonka keskeinen elementti oli jätelain etusijajärjestyksen sitovuuden lisääminen eli tavoitteena on ensisijaisesti vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Vasta siinä tapauksessa, että jätteen kierrätys ei ole mahdollista voidaan se hyödyntää esimerkiksi energian tuotannossa. Tarvitsemme kuitenkin paljon kokonaisvaltaisempia toimintatapojen uudistuksia.
Kiertotalous on talouden malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Kiertotaloudessa tavoitteena on lähtökohtaisesti valmistaa materiaalit ja tuotteet siten, että ne pysyvät kierrossa. Resurssit siis säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Tavoitteena on minimoida kierrosta pois putoavat resurssit.
Kiertotalous voi parhaimmillaan synnyttää uusia työpaikkoja materiaalien keräyksen, kierrätyksen, korjauksen, huollon, jalostamisen ja uudelleen valmistamisen ympärille. Tämä on huomattavasti työvoimaintensiivisempää kuin lineaarinen malli, jossa käytetään neitseellisiä luonnonvaroja, valmistetaan niistä tuotteita automatisoiduissa prosesseissa, jonka jälkeen materiaalit päätyvät loppusijoitukseen.
Lue lisää >> Reeta Huhtinen, Turku Science Park Oy / Varsinais-Suomen Yrittäjä, Y-lehti