Kesämökillä luonto ja vesi ovat läsnä ja lähellä
Mökin jätevesiasiat kuntoon
Jokainen ranta-asukas voi varmistaa omalta osaltaan, että jätevesienkäsittely on kunnossa ja ympäristönsuojelullisesti tehokas. Jätevesiä ei saa missään tapauksessa johtaa suoraan vesistöön.
Käymälä sekä käymäläjätteen jatkokompostointi tulee sijoittaa niin, ettei niistä pääse valumia vesistöön tai kaivoon. Samoin saunan tulisi sijaita riittävän kaukana vesistöstä, jotta pesuvedet voidaan imeyttää maahan. Loma-asunnolle ei kannata hankkia runsaasti vettä kuluttavia laitteita. Mitä vähemmän käytät vettä, sitä vähemmän kuormitat vesistöä!
Estä pesuaineiden valuminen vesistöön
Jokamiehen vesiensuojeluohjeiden mukaan järvessä tai meressä ei tule peseytyä tai pestä mitään. Mattojen tai hiusten pesu järvessä tai meressä voivat tuntua sinällään vähäpätöisiltä vesistökuormittajilta, mutta koko järveä tai merenlahtea ajatellen niiden merkitys voi kasvaa suureksikin ja ovat aina turhaa lisäkuormitusta.
Matot tulisi pestä rannalla niin, että pesuvedet imeytyvät maahan taikka mattojen pesuun tarkoitetussa paikassa, josta pesuvedet johdetaan käsiteltäviksi esim. viemäriverkostoon. Luonnonystävä huomaa käyttää myös fosfaatittomia ja biohajoavia pesuaineita.
Auto olisi hyvä pesettää huoltoasemalla tai muussa sellaisessa paikassa, jossa tippuva öljy, noki ja pesuvedet johdetaan käsiteltäviksi, eivätkä ne pääse valumaan vesistöön.
Kunnosta mökkirantaasi harkiten
Runsastunutta kasvillisuutta voi niittää tarpeen mukaan esim. laiturin tai uimapaikan lähettyviltä. Niitetty kasvijäte tulee aina poistaa vesistöstä ja esim. kompostoida. Koneellisesti toteutettavasta niitosta tulee ilmoittaa kirjallisesti 30 vrk ennen toimenpiteisiin ryhtymistä alueelliseen ELY-keskukseen ja vesialueen omistajalle. Laaja vesikasvillisuuden niitto voi tarvita ympäristöluvan.
Ruoppauksen osalta tulee muistaa asianmukainen suunnittelu, ilmoittaminen ja toteutus, jotta mahdollisilta ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta (AVI) ja pienemmästäkin koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukseen ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ilmoituksen perusteella luvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Vastuullisesti vesillä ja kalassa
Pienimuotoista hoitokalastusta voi harrastaa jokainen pyytämällä esim. katiskalla särkikaloja. Kotitarve-kalastajankin tulisi muistaa pyytää yhtä petokalakiloa kohti n. 10 kiloa särkikalaa ja estää näin omalta osaltaan vinouttamasta vesistön kalaston rakennetta.
Suosimalla liikkumiseen soutuvenettä, kanoottia tai purjevenettä takaat paitsi rauhan toisille ranta-asukkaille ja eläimistölle, voit myös osaltaan vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Vesillä liikuttaessa tulisi myös muistaa asiallinen jätevesien ja jätteiden käsittely ja toimittaa ne veneistä niille varattuihin paikkoihin maihin. Veneilyyn liittyvää vesiensuojeluasiaa ja vinkkejä on käsitelty aiheessa Veneilijän vesiasiat.
Seuraa vesistön tilaa ja herää ajoissa kunnostustoimiin
Jokainen mökkiläinen ja ranta-asukas voi seurata oman vesistönsä tilaa ja kerätä näin arvokasta tietoa sen tilassa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Vesistötarkkailu ei vaadi välttämättä erityistä kalustoa tai rahallista panostusta, vaan silmämääräinen havainnointi omasta rannasta riittää. Tämän lisäksi hyvä apuväline havainnointiin on myös näkösyvyyslevy, jolla voi mitata veden näkösyvyyttä.
Oman rannan lisäksi voi seurata etenkin järven tai merenlahden "riskialueita", joissa rehevöityminen on yleensä ensimmäisenä havaittavissa. Näitä ovat joki- ja purosuut, matalat lahdet ja mahdolliset jätevesien purkuputkien lähialueet. Helppoja tarkkailukohteita ovat esimerkiksi rantakasvillisuudessa tapahtuvat muutokset, mahdolliset leväesiintymät, liettyminen, veden samentuminen ja vedenkorkeus. Kasvillisuuden runsastuminen ja lajiston yksipuolistuminen, veden selkeä samentuminen, pohjan liettyminen ja runsastuneet leväesiintymät ovat merkkejä etenevästä rehevöitymisestä.
Pitkään jatkuneen tarkkailun perusteella voidaan arvioida rehevöitymisen alkamisajankohta ja myös mahdolliset siihen vaikuttaneet toimet. Miesmuisti on kuitenkin tunnetusti lyhyt, joten tarkkailun tulokset olisi hyvä kirjata jonnekin ylös, josta ne on helppo tarkistaa vuosienkin kuluttua. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi&Meriwikiin voi perustaa oman havaintopisteen, johon voi tallentaa omia mittaustuloksia ja havaintoja. Runsaista sinileväesiintymistä voi myös ilmoittaa alueelliseen ELY-keskukseen.
