Tekninen kehitys on tuonut uusia menetelmiä vesistöjen tilan seurantaan. Toistaiseksi seuranta nojautuu lähes kokonaan perinteiseen näytteenottoon ja laboratorioanalyyseihin, mutta tavoitteena on ottaa uudet menetelmät käyttöön veden laadun rutiiniseurannassa jo lähivuosina.
Uusia kustannustehokkaita menetelmiä tarvitaan mm. resurssien vähenemisestä johtuen, jotta vesistöistämme saataisiin tulevaisuudessakin riittävästi laadukasta tietoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on ollut yksi aktiivisimmista uusien menetelmien testaajista erityisesti jokivesistöissä.
Mahdollisuuksia – Uusilla menetelmillä on monia etuja perinteiseen seurantaan verrattuna. Niillä voidaan saada mittaustuloksia aiempaa huomattavasti tiheämmin tai laajemmalta alueelta. Lisäksi mittaustulokset ovat parhaimmillaan saatavilla reaaliaikaisesti. Rannikkovesien ja järvien tilan seurannassa satelliittikuviin perustuva kaukokartoitus on kiinnostava menetelmä.
Haasteita – Monista edistysaskeleista huolimatta uusien menetelmien laajempi käyttöönotto vesistöjen seurannoissa on ollut hidasta. Kenttämittareiden laajempaa käyttöönottoa ovat hidastaneet mm. itse mittareihin liittyvät rajoitteet, kuten se, ettei fosforia, rehevöitymiseen keskeisesti vaikuttavaa ravinnetta, voida vielä suoraan luotettavasti mitata kenttämittareilla. Mittareiden helppokäyttöisyydessä ja kenttäkelpoisuudessa on vielä parantamisen varaa ja niiden hankinta- ja käyttökustannukset ovat toistaiseksi melko korkeat.
Uunituoreessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisussa (Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa – mahdollisuudet ja haasteet) käydään läpi uusia seurantamenetelmiä ja niiden mahdollisuuksia sekä käyttöön liittyviä haasteita.
Toinen tuore julkaisu toimii käytännön oppaana virtavesien jatkuvatoimiseen veden laadun mittaamiseen. Oppaan tavoitteena on auttaa etenkin uutta käyttäjää jatkuvatoimisen vedenlaatumittarin hankinnassa, käytössä ja aineiston käsittelyssä.
