Hiilineutraaliin maakuntaan vielä matkaa
Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 26 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.
Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Varsinais-Suomessa on sitouduttu tavoittelemaan yhdessä hiilineutraalia maakuntaa vuoteen 2040 ja tavoite on kirjattu Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan.
Vaikka maakunnan päästöt ovat vähentyneet noin neljänneksen, lisätoimia tarvitaan kipeästi monella eri sektorilla: Suurin osa Varsinais-Suomen päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 61 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 34 % vuoden 2015 päästöistä). Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien, maakunnan ja yritysten toimenpiteitä.
Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 14 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä.
Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta
Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Huhtikuussa 2017 kunnat haastettiin tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja alkuvuodesta 2018 kuntien tahtotilaa on selvitetty kyselyllä maakuntahallituksen toimesta. Kyselyn tulokset osoittavat, että Varsinais-Suomen kunnilla on vahva tahtotila hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja selkeä käsitys siitä, mihin omilla toimillaan pystyvät pääsemään.
– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Varsinais-Suomen eteneminen kunniahimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet
Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Vaikka monet kunnat ovat tehneet biopolttoaineisiin perustuvia lämmitysratkaisuja, tulee nykypäätöksillä kivihiilen käyttö maakunnassa jatkumaan vielä 2020-luvulla. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.
Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 (Luotsi) tavoitteiden toteutumisesta on tehty katsaus, jonka tulokset osoittavat, että tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä on tehty tai on suunnitteilla, mutta ei vielä riittävästi.
Kevään aikana Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kuntatapaamisia, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, tarpeita sekä kiinnostusta eri yhteistyömuodoille ja toimille. Kuntien ratkaisut vaikuttavat päästöihin, mutta samalla myös kustannuksiin ja kunnan elinvoimaan.
Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.
Linkit
