Selvitys: Vapaaehtoistyöllä oletettua suurempi merkitys kulttuuriympäristöasioissa – hyvinvointi ja hyvä ympäristö tuovat vapaaehtoistyölle merkityksen
Suomen Kotiseutuliitto on tehnyt ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen yhdistysten ja yksittäisten kansalaisten panoksesta kulttuuriympäristön hoitoon ja kehittämiseen. Selvitystyössä oli mukana kahdeksan alan keskeisintä kansalaisjärjestöä.
Tuloksista on julkaistu raportti Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä – Tavoitteena hyvä elämä (Sini Hirvonen & Liisa Lohtander, sekä Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeen ohjausryhmä).
Kansalaiset ovat valmiita valtaviin panostuksiin kulttuuriympäristön hyväksi
Kansalaisyhteiskunta on valmis antamaan runsaasti aikaansa ja työpanostaan hyvälle lähiympäristölle. Kulttuuriympäristöalalla toimii tuhansia yhdistyksiä ja satoja tuhansia aktiivisia kansalaisia. Kulttuuriympäristöalan toimintaa, osaamista ja siihen liittyviä tietotarpeita selvitettiin laajalla kyselyllä keväällä 2016. Verkkokyselyyn saatiin 450 vastausta järjestötoimijoilta ja aktiivisilta kansalaisilta ympäri maan. Vastausmäärä kuvaa hyvin kentän aktiivisuutta: laaja joukko suomalaisia kokee kuuluvansa kulttuuriympäristötyötä tekevien joukkoon.
Lähes 40 % kyselyyn vastanneista kertoi, että he käyttävät vuosittain yli 30 päivää kulttuuriympäristöön liittyvään vapaaehtoistyöhön – kuukauden ilmaistyöpanos on merkittävä havainto, ja näinkin laajan työpanoksen antajia on maassamme tuhansia. Toimijoilla on myös runsaasti ammatillista osaamista, kun useat toimivat kulttuuriympäristön hyväksi sekä työssään että vapaa-ajallaan.
