Vuonna 2017 uusiutuvan energian käyttöosuus kasvoi kokonaisenergiankulutuksesta yhtä suureksi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä, ja teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista, joka julkistettiin 29.11.2018.
Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Sen kokonaiskäyttö kasvoi yhteensä 10 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014.
– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa vuotta 2016 lukuun ottamatta. Sen osuus nousi viime vuonna yli 40 prosenttiin energian loppukulutuksesta, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 73,5 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 26,7 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 7,78 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Alan työllisyyden odotetaan parantuvan
29.11. julkaistiin myös pk-toimialabarometri. Sen mukaan uusiutuvan energian toimialalla näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan yritykset arvioivat kuitenkin lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Odotukset jäävät myös selvästi viime syksyn tasosta.
Suomen vaihtotase vuonna 2017 oli energiatuotteiden osalta 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin.
Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja
Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen viime vuosia, mutta sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on noussut viime kuukausina 45–50 euroon megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet.
Päästöoikeuden hinta on vuonna 2018 noussut vuoden takaisesta alle viidestä eurosta korkeimmillaan 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan syksyn aikana hinta on asettunut 20 euron tasolle. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa myös sähkön tukkuhintaa. Sähkömarkkina-analyytikkoarvioiden mukaan päästöoikeuden hinnannousu eurolla nostaisi sähkön hintaa arviolta 0,6 euroa megawattitunnilta.
Tuulivoiman tuottaminen on aiempaa kannattavampaa
Tuulivoimainvestoinnit ovat tulleet aiempaa kannattavammiksi teknologisen kehityksen avittamina voimaloiden koon yhä edelleen kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat edelleen lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan.
Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on edelleen nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2017.
Uusiutuvan energian toimialaraportti ja pk-toimialabarometri julkistettiin 29.11.2018 Turussa järjestetyssä Energiavaikuttajaseminaarissa. Toimialaraportti käsittelee alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Kerran vuodessa ilmestyvässä pk-toimialabarometrissä esitellään toimialakohtaisia tuloksia Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä tekemästä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavasta barometrista.
Uusiutuvan energian toimialaraportti 2018
