Noin neljä vuotta sitten Honkajoen yhteiskoulu (yläkoululuokat) ja lukio kokivat kohtalon, jonka turhan moni Suomen kuntien kouluista on viime vuosina kokenut. Sisäilmaongelmat laittoivat osan koulurakennuksesta käyttökieltoon ja reilut kaksi vuotta vietettiin väistötiloissa. Kunta päätti rakentaa uuden koulun, jonka sijoituspaikka olisi osittain puretun koulurakennuksen välittömässä läheisyydessä.
Pienen kunnan ketterä toimintakyky tuli esiin rakennusaikana, kun pihan viheralueet päätettiin jättää luonnonvaraisiksi. Spontaanista ehdotuksesta alkunsa saanut idea osoittautui lisäksi taloudellisesti perustelluksi, koska samalla vältyttiin maa-aineksen poisvienniltä ja tuonnilta.
Koulurakennus sijaitsee hiekkakankaalla, joka on erinomainen kasvualusta kedolle ja niitylle. Tontilla tehtävillä maansiirroilla luotiin paahderinteitä ja rikottiin vanhoja jäljelle jääneitä nurmipintoja. Näin saimme koulun pihamaastakin oivan oppimisympäristön luonnon monimuotoisuutta tukien.
Koulun väki pääsi osallistumaan myös pihan istutusalueiden suunnitteluun. Ulkoluokkatilan ympärille päätettiin perustaa perennapenkki, johon valittiin hyönteisiä hyödyttäviä mesikasveja. Suuremmat puu- ja pensasistutukset toteutettiin marjapensailla ja hedelmäpuilla, mikä oli oppilaiden toive.
Ympäristötoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä
Koulurakennuksen valmistumisen aikoihin Honkajoen kunta liittyi Kankaanpään kaupunkiin, mutta ympäristökasvatus säilyi koulun painotuksena. Koulun ympäristötoimet on koko ajan pyritty toteuttamaan yhdessä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ja taimien kasvua kukkiviksi kedoiksi oli jo ensimmäisenä vuonna ilo seurata.
Syksyn aikana koulualueen niitty- ja ketokuviot saivat myös demoversion opastauluista, jotka toteutettiin lisätyn todellisuuden keinoin. Samalla oppilaat saivat kokeilla mm. digitaalista piirtämistä. Digitaalisuus on innovoitu koulualueella osaksi ympäristökasvatusta usein eri keinoin.
Opetushallituksen rahoituksella on tuotettu lisätyn todellisuuden opastaulujen lisäksi mm. virtuaaliluontopolun sisältöjä esim. kuvaamalla purotaimenia 360 kameran avulla. Virtuaaliluontopolku tulee olemaan aivan oikea luontopolku autenttisessa ympäristössä, mutta ns. infopisteiden sisällöt tulevat olemaan erilaisin digitaalisin keinoin tuotettuja ja koettavissa älypuhelimella.
Mehiläiset varmistavat sadon
Vuoden 2021 lokakuun aikana perustettiin vielä viimeisetkin koulualueen joutomaat niityiksi ja kedoiksi, sekä istutettiin hyötykasvipuutarha, josta oppilaat saavat tulevaisuudessa mm. omenoita, luumuja, pensasmustikoita ja herukoita, vaikka välipalaksi. Perennapenkin ja minttupenkin istuttamisessa saimme ”virka-apua” innokkailta eskareilta.
Sadon varmistamiseksi paikallinen mehiläistarhaaja toi koulun lähialueelle mehiläispesän, jonka hoitoa hän on opastanut nyt vuoden ajan. Syksyllä 2022 ensimmäinen hunajasato kerättiin ja tuo yksittäinen pesä oli tuottanut yli 55 kiloa hunajaa. Tälle ja paikalliselta puutarhalta saaduille hävikkiyrteille lanseerattiin lukion tuotemerkki ja joulumyyjäisissä olikin tarjolla koulun omaa hunajaa ja opiskelijoiden vaikuttamisprojektin antina kuivamausteita hävikkiyrteistä.
Moottoriurheilualueesta koulun kummialue
Kun kerran aloitettiin, oli helppo laajentaa myös muualle. Honkajoella 1980-luvulta saakka toiminut Pesämäen moottoriurheilualue on laajentunut käsittämään laajan valikoiman erilaisia ratoja kattaen kymmenien hehtaarien alueen paikallisella hiekkakankaalla. Alueelle on vuosien saatossa alkanut muotoutua tyypillinen korvaava paahdeympäristö, mutta jotta lajistosta voisi muodostua vielä monipuolisempi ja alue tarjoaisi useampia ravinto- ja mesikasvivaihtoehtoja, otimme alueen koulun kummialueeksi.
Moottorikerhon väelle koululaisten ja opiskelijoiden tekemä maisemointityö sopii varsin hyvin ja sopimukset alueiden muokkaamisesta olivat lähinnä ilmoitusluonteisia. Niinpä vuonna 2021 eräänä lokakuisena päivänä suuri joukko koululaisia muokkasi moottoriurheilualueen joutomaita, poisti näköesteinä olevia männyntaimia, siisti suojavalleja, sekä istutti ja kylvi valleille paahdekasveja. Saimme valmiiksi reilun hehtaarin, noin kymmenen olisi vielä jäljellä, joten projektia siis riittää tulevillekin vuosille. Viime syksynä aktiiviset lukiolaiset jatkoivat maisemointia ja uutta ketoaluetta saatiin valmiiksi puolisen hehtaaria.
Yllättäen suurimmat haasteet niittyjen ja ketojen perustamisessa ovat olleet rahoituspuolella. Vaikka uutisointi ja mediapuhe kertovat monimuotoisuuden lisäämisen ja ylläpidon tärkeydestä, ei konkreettisiin toimiin tuntunut löytyvän mahdollistajaa. Onneksemme Vuokon luonnonsuojelusäätiö näki koulun pihahankkeen hyvänä avauksena tämänkaltaiselle kansalaistoiminnalle ja tuki siemen- ja taimihankintojamme. Vaikka säätiö oli ainoa ulkopuolinen tukija, lisärahoitusta on saatu mm. koulun rakennushankkeessa piha-alueiden rakentamiskustannuksista säästyneistä varoista.
Ympäristökasvatuksen oppimiskeskus avataan tänä vuonna
Ympäristökasvatus on nivottu Honkajoen yhtenäiskoulussa ja erityisesti lukiossa vahvasti myös opetussuunnitelmiin ja opiskelija voi valita runsaasti ympäristöopintoja laajasta kattauksesta. Tämän vuoden aikana ympäristökasvatus tulee ottamaan entistä suuremman askeleen Honkajoen kouluympäristössä, kun koulun välittömään läheisyyteen avataan ympäristökasvatuksen oppimiskeskus.
Oppimiskeskus rakentuu vanhasta koulurakennuksesta jäljelle jääneeseen osaan ja sen rakentamisessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Paikallinen Lauhanvuori Hämeenkangas UNESCO Global Geopark tulee olemaan myös merkittävästi esillä oppimiskeskuksessa, kuin myös alueen muut kestävyystoimijat, kuten Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto. Oppimiskeskukseen ja sitä ympäröivään alueeseen ovat tulevaisuudessa tervetulleita tutustumaan kaikki alueella liikkuvat.
Kalle Männistö
Bi/Ge lehtori Honkajoen yhtenäiskoulu ja Honkajoen lukio