Pohjoismainen pyhiinvaellusreitti rakenteilla, aukeaa virallisesti 24.5.2019
Pyhän Olavin merireitti on ainutlaatuinen kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on luoda ensimmäinen merireittejä hyödyntävä pohjoismainen pyhiinvaellusmatka. Toteutuessaan reitti kulkuu Turusta Norjan Trondheimiin. Mittaa reitille tulee yhteensä 625 kilometriä. Suomen puolella reitti kulkee Turusta saariston läpi Ahvenanmaalle ja jatkuu sieltä Ruotsin puolelle.
Pyhän Olavin merireitti -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja reitti valmistuu vuoden 2019 lopulla. Hankkeella on yhteensä kahdeksan yhteistyökumppania: Åbo Akademi (koordinaattori), ammattikorkeakoulu Novia, Paraisten kaupunki, Sottungan kunta, Franciskus-yhdistys, Pilgrimstid-yhdistys, Östhammarin kunta sekä Söderhamnin kunta. Suurin osa hankkeen rahoituksesta tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta.
Reitti hyödyntää lähes koko matkalla jo olemassa olevia teitä, polkuja, pyöräteitä ja vanhoja metsäpolkuja. Malttamattomat voivatkin siis lähteä reitille jo nyt. Koko reitin merkkaus on vielä kuitenkin kesken, joten suuntavaistoa täytyy olla jos reitille mielii. Reitin merkkaamisen jälkeen sille haetaan EU:n kulttuurireitin sertifikaattia.
Parhaita aikoja merireitin kiertämiseen ovat kevät (huhtikuusta kesäkuuhun) ja syksy (elokuusta lokakuuhun). Sää on silloin useimmiten hyvä ja soveltuu vaeltamiseen eikä lautoille tarvitse jonottaa tuntikaupalla. Hankkeen avulla pyritään pidentämään saariston matkailukautta ja retki suositellaan tehtäväksi vilkkaimpien loma-aikojen ulkopuolella rauhallisen luontokokemuksen saavuttamiseksi.
Reitit tarjoavat vaihtoehtoja vaeltamiselle; niillä voi liikkua myös meloen, purjehtien, ratsastaen ja pyöräillen. Suomen puolen reiteillä selvitetään tämän vuoden puolella mahdollisuuksia myös liikkumisrajoitteisten henkilöiden vaeltamiseen.
Pyhän Olavin merireitti kartalla. Kuva: St Olav Waterway
Kuka oli Pyhä Olavi?
Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika syntyi Norjassa vuonna 995 ja hänestä tuli Norjan kuningas vuonna 1015. Hallitsijana Olav oli tiukka ja se aiheutti kansassa myös tyytymättömyyttä. Hän joutuikin pakenemaan maasta 1028. Palatessaan Norjaan 1030 hän kuoli nykyisen Trondheimin pohjoispuolella käydyssä taistelussa. Olavin kuoleman jälkeen Trondheimissa havaittiin erikoisia tapahtumia, joita pidettiin ihmeinä. Olavin kuolintaistelun yhteydessä havaittiin auringonpimennys, joka tulkittiin Jumalan vihaksi. Monien taisteluissa haavoittuneiden huhuttiin myös kokeneen ihmeparantumisia. Nämä tapahtumat liitettiin Olavin kuolemaan ja hänestä tuli pyhä mies.
Olav julistettiin pyhimykseksi vuonna 1031. Trondheimiin alkoi virrata pyhiinvaeltajia siitä lähtien aina 1600-luvun luterilaiseen uskonpuhdistukseen asti. Pyhä Olav on yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä ja hänen nähdään olevan pohjoismaisia valtioita keskiajalla yhdistänyt henkilö. Pyhän Olavin kirkkoja on myös Suomessa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.
Euroopan tunnetuin pyhiinvaellusreitti lienee Espanjassa sijaitseva Caminos de Santiago, mutta kysyntää ja kävijöitä pyhiinvaellusreiteille riittäisi myös tänne Pohjolaan. Osa vaeltaa pyhiinvaellusreittejä uskonnollisista ja hengellisistä syistä, toiset taas haluavat nauttia luonnosta, rauhasta ja liikunnasta ja haastaa itsensä pitkillä matkoilla.
Tutustu Pyhän Olavin reittiin tarkemmin
