Ruokalautanen

Elintarvikeketjun varrelta löytyy lukuisia toimintoja, joita kehittämällä voidaan vaikuttaa ruokalautasen ympäristökuormaan. Päästöihin ja hiilijalanjälkeen vaikuttavat maataloudesta peräisin olevat kasvihuonekaasut ja vesistökuormitus, mutta myös tuotannon energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttäminen, ruuan kulkeminen tuottajalta ruokalautaselle, materiaalitehokkuus ja ilmastoystävällisistä valinnoista tiedottaminen.

Vesistöjen rehevöitymiseen ruokalautasella on suuri vaikutus, sillä noin 50 % ravinnekuormituksesta on peräisin elintarvikeketjun typpi- ja fosforihuuhtoumista.

Ruokahävikissä heitetään roskiin tai biojätteeksi ruokaa, joka on syömäkelpoista. Elintarvikeketjussa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy jätteeksi jopa 15–20 prosenttia. Kotitaloudet ovat suurin ruoan haaskaaja, joten kuluttajien tottumuksia muuttamalla voidaan ruokahävikkiin vaikuttaa parhaiten.

Ruokalautanen ympäristövaikuttajana –kehityspolun painopisteet 2014 - 2020

• Lisätään ympäristöystävällisen ruokavalion suosiota
• Lisätään elintarvikeketjun ympäristöosaamista
• Pienennetään ruokahävikkiä