Kulttuuriympäristöön kuuluva kulttuurimaisema on ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta syntynyt kokonaisuus. Ihmisen ja luonnon pitkäaikaisen vuorovaikutuksen myötä muovautuneeksi kulttuurimaisemaksi määritellään sekä maaseudun kulttuurimaisemat että urbaanit kaupunkimaisemat. Satakunnan laajimmat, arvokkaimmat ja historiallisimmat kulttuurimaisemat perustuvat jokilaaksojen vuosisataiseen, osin -tuhantiseen asutus- ja elinkeinohistoriaan. Kulttuurimaisemassa alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen muovaamat, usein alkuperäisestä käytöstä poistuneet tai poistumassa olevat maisematyypit luokitellaan perinnemaisemiksi. Voit lukea lisää kulttuurimaisemasta Museoviraston sivustolta.

Ympäristöministeriö on inventoinut valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja näistä maisemainventoinneista voit lukea lisää Maaseutumaisemat sivustolta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemää Maisemaselvitysopasta lukemalla taas saat lisää tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi. ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten julkaisemasta Maisema - Opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun löytyy tietoa maisema-alueista ja maisema-alueiden tarjoamista mahdollisuuksista. Se toimii myös työkaluna erityispiirteiden huomioimisessa, kun uusia toimenpiteitä suunnitellaan arvokkaille maisema-alueille.

Kuvassa keskellä kaksipylväinen patsas, jonka takana näkyy joki ja puustoa.

Ilmastonmuutos lisää kulttuuriympäristön hoidon tarvetta

Niina Uusi-Seppä,  erityisasiantuntija, Satakuntaliitto

Ilmastonmuutos vaikuttaa kulttuuriympäristöön monin tavoin sekä suoraan että välillisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kautta. Maisemassa ilmaston lämpeneminen näkyy esimerkiksi kasvillisuuden muutoksena, kun eteläiset lajit siirtyvät pohjoisemmaksi. Suomessa odotettavissa oleva lämpötilan nousu ja kosteuden lisääntyminen suosivat rehevää kasvillisuutta, mikä nopeuttaa maiseman umpeenkasvua. Avoimen maiseman hoito tulee vaatimaan tiheämmin toistuvaa niittoa ja raivausta. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan myös rakennettuun ympäristöön. Esimerkiksi lämpötilan nousu ja kosteuden lisääntyminen tarjoavat otolliset olosuhteet sienille, leville, homeille ja tuhohyönteisille, joita Suomen kylmät talvet ovat aiemmin kurittaneet. Rakennusten ylläpitohuoltoon on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.

Lue koko artikkeli

Kuvan etualalla vasemmassa reunassa vihreä traktori. Taustalla vihertävää peltomaisemaa ja pellolla pitkiä valkoisia telttamaisia rakennelmia.

Maataloustuotannon vaikutus maisemaan – esimerkkinä kasvutunnelit marjanviljelyssä

Johanna Jääskeläinen, maisemasuunnittelija, Aalto-yliopisto; Minna Pohjola, Laatumarja-hankevetäjä, ProAgria Länsi-Suomi ja Sanna Haapala, Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Länsi-Suomi

Suomalainen maatalousmaisema on satojen vuosien tulos siitä, miten ihminen on hyödyntänyt maaseutua elämän edellytyksenä ja elinkeinona. Jotta se maisema, jonka me nyt koemme, säilyisi tulevaisuudessakin, on tärkeää pitää maaseutu ja maataloustuotanto elinvoimaisena. Muuttuvan ilmaston myötä sadontuoton varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin uusia viljelymenetelmiä. Marjanviljelyn osalta tulevaisuuden kehityssuunta on katetussa tuotannossa eli tunneliviljelyssä. Avoimelle pellolle ilmestyvät kasvutunnelit muuttavat maisemaa muodostaen ristiriidan kotimaisen ruoantuotannon kehittämisen ja maiseman välille. Maatalouden kehittämiselle on kuitenkin annettava sijaa ja löydettävä tasapaino uusien viljelymuotojen ja maiseman säilymisen välille.

Lue koko artikkeli

Maisemanhoitoalue on mahdollisuus

Niina Uusi-Seppä, erityisasiantuntija, Satakuntaliitto

Arvokkaalle maisema-alueelle on mahdollista perustaa luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue. Maisemanhoitoalueen perustamisen tavoitteena on edistää maiseman luonnonarvojen ja historiallisten ominaispiirteiden säilyttämistä ja hoitamista. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemanhoitoalueiden perustamisesta päättää ympäristöministeriö ja maakunnallisesti arvokkaiden alueiden perustamisesta alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Perustamisen edellytyksenä on alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa yhteistyössä laadittu ohjeistava maiseman hoito- ja käyttösuunnitelma. Maisemanhoitoalueen perustaminen ei oikeudellisesti velvoita maanomistajia ohjeiden noudattamiseen, vaan hoitotoimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista. Rakentaminen tapahtuu edelleen kaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ja metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti.

Lue lisää maisemanhoitoalueesta

Kuvassa ihmiset kulkevat pellolla joukossaan lampaita.
Lampaat hoitavat maisemaa Köyliönjoen varrella. Kuva: Niina Uusi-Seppä.
Kuvassa näkyy hentoisesti voimajohtopylväät sumun ympäröimänä peltoaukean keskellä.

Äänimaisema on osa kulttuuriympäristöä

Anne Savola, ympäristöasiantuntija, Satakuntaliitto

Äänimaisemalla tarkoitetaan sitä äänten kenttää, jossa ihmiset kulloinkin ovat ja miten yksittäiset ihmiset ja yhteisöt tulkitsevat ympäristönsä ääniä ja niihin liittyviä merkityksiä. Äänimaisema kertoo omalta osaltaan maiseman ja kulttuuriympäristön perusominaisuuksista, kuten arkipäivän toiminnoista. Äänimaiseman koostumus alueilla on myös suunnittelukysymys ja äänimaisema olisi hyvä ottaa yhtenä tekijänä huomioon maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen inventoinneissa ja suunnittelussa.

Lue koko artikkeli

Kirkontornista otettu kuva. Kuvassa Kokemäenjoen toisella puolella Porin vanha puuvillatehdas, kauppakeskus Puuvilla, puisia asuinrakennuksia ja teollisuusaluetta.

Kulttuuriympäristöt maakuntakaavoituksen näkökulmasta

Susanna Roslöf, vt. alueiden käytön johtaja, Satakuntaliitto

Kulttuuriympäristöt ovat keskeisiä omaleimaisuutta, identiteettiä ja viihtyvyyttä luovia tekijöitä, jotka kertovat kulttuurin eri vaiheista sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, jossa osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja ohjataan muuta maankäytön suunnittelua siten, että kulttuuriympäristön vaalimisen tavoitteet saavutetaan.

Lue koko artikkeli

 

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta

Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Perinnebiotooppeja ovat perinteisen karjatalouden ylläpitämät kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joille on muodostunut ainutlaatuisia elinympäristöjä. Laidunnus ja niitto ovat pitäneet kasvillisuuden matalana ja maiseman avoimena, luoden samalla suotuisat olosuhteet niittyjen lajistolle. Perinnebiotooppien määrä on kuitenkin laskenut romahdusmaisesti sekä niiden laatu on heikentynyt, ja nykyään jopa neljännes uhanalaisista lajeista on riippuvainen perinnebiotoopeista.

Ympäristöministeriö on vuonna 2020 käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, joka tarttuu luontomme uhanalaistumisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen katoamiseen. Ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä, ja toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja. Helmi-ohjelman on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 ja se perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Lue lisää Helmi-ohjelmasta

Kuvassa rehottava laidun, jossa kukkia ja keskellä puuaita. Taustalla näkyy puulato.
Kuva: Hanna Hakamäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kuvassa useita lampaita katsomassa kameraan päin sumuisassa säässä.
Kuva: Anne Savola, Satakuntaliitto, 2014.

Selkämeren kansallispuisto

Selkämeren kansallispuisto perustettiin vuonna 2011. Kansallispuisto ulottuu 160 kilometriä pitkänä kaistaleena Merikarvialta Kustaviin. Kansallispuiston saaristoon mahtuu paljon historiaa, arkeologista perintöä, perinnemaisemia ja rakennusperintöä. Erityisesti majakat ovat merkittävä osa kansallispuiston kulttuuriympäristöä. Tutustu lisää Selkämeren kansallispuistoon tästä»

Selkämeren helmet – Selkämeren kehittämisen käsikirjasta 2015–2025 löytyy tietoa Selkämeren alueiden hoidosta, käytöstä ja kehittämisestä kiinnostuneille.

Kuvassa valkoinen majakka, jossa punainen puuosuus. Taustalla merta, sää sumuinen.
Kuvassa punainen luotsilaitos saaressa.
Kuva otettu saaresta, jossa punainen kivimajakka ja valkoinen rakennus.
Kuvassa saaren rantaa, laituri ja punaisia puurakennuksia.
Kuvassa puinen purjelaiva. Taustalla meri ja venesatamaa.
Edessä kallioita ja takana kaksi punaista puurakennusta, joista oikean puoleisen takaa näkyy valkoinen pitkä majakka.
Kallon majakka. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa
Kallon majakka Porissa. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus.
Merikarvian Ouraluoto. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa
Merikarvian Ouraluoto. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus.
Rauman Kylmäpihlaja. Kuva: Kirsti Virkki, Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kylmäpihlajan majakkasaari Raumalla. Kuva: Kirsti Virkki, ELY-keskus.
Ouraluodon majakkasaaren rantaa 1999. Kuva: Harri Nyman, Museoviraston Rakennushistorian kuvakokoelma
Ouraluodon venesatamaa 1999. Kuva: Harri Nyman, Museoviraston Rakennushistorian kuvakokoelma.
Perinnelaiva Kaljaasi Ihana purjehtii Luvian Laitakarin satamasta Selkämeren kansallispuiston maisemiin. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa.
Perinnelaiva Kaljaasi Ihana purjehtii Luvian Laitakarin satamasta Selkämeren kansallispuiston maisemiin. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus.
Säpin majakkasaari Luvialla. Kuva: Anne Savola, Satakuntaliitto.

Säpin majakkasaari. Kuva: Anne Savola, Satakuntaliitto.

previous arrowprevious arrow
next arrownext arrow

Satakunnan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Ahlaisten kulttuurimaisema
Kokemäenjoenlaakson kulttuurimaisema
Köyliönjärven kulttuurimaisema

Vihteljärvi-Niemenkylän kulttuurimaisema
Yyterin maisemanähtävyys

Kuvassa puisia venevarastoja meren rannalla. Oikeassa reunassa punainen puuvarasto ja vasemmassa hirsinen. Keskellä pitkää heinikkoa.
Kuvassa edessä jokikaislaa, joiden takaa pilkottaa uudet kerrostalot rintarinnan.
Kuvassa karjaperhe katsoo pellon keskellä kameraan.
Kuva otettu korkealta ylhäältä. Keskellä kuivunutta jokea, jonka yli kulkee silta.  Joki laskeutuu järveen. Joen ympärillä metsää.
Kuvassa edessä valkoisia kukkia ja virheää ruohikkoa. Taustalla näkyy neljä punaista puurakennusta ja yksi ruskea hirsirakennus.
Kuvassa keskellä vihertävä saari muutamine asuinrakennuksineen. Saarea ympäröi järvi.
Talvinen hieman mäkinen peltomaisema, jonka takana näkyy metsää.
Kuvassa keskellä puulankuista tehty kulkureitti, joka johtaa hiekkadyyneille ja kohti merta. Hiekkadyyneillä kasvustoa ja muutama puu. Auringonlaskukuva.
Kuvassa kulkee joki keskellä ja sen vasemmalla puolella puuvillatehdas, keskellä silta ja oikealla näkyy veneitä ja kirkko.
Kuvassa peltomaisemaa, jossa taustalla näkyy puurakennuksia.
Lyijykynäpiirros järven rannasta. Piirroksessa järvi ja sen ympärillä metsää. Edustalla kiviä.
Kuvassa sumuinen ja harmaa sää. Sivussa kulkee tie, joka sateen jäljiltä vielä märkä. Vasemmassa reunassa punainen puurakennus ja taustalla keskellä toinen isompi punainen puurakennus.
Kuvassa jokimaisemaa. Taaempana näkyy puiden välistä talojen kattoja.
Kuvassa vasemmalla pitkä kiviaita ja oikealla vihreää nurmimaisemaa.
Kuvassa lehmiä vihreällä pellolla.
Merikarvia Krookka

Merikarvialla Krookan maisema kertoo alueen kalastuselinkeinon ja merenkulun historiaa. Kuva: Kirsti Virkki, ELY-keskus, 2018.

Karjarannan modernit kerrostalot Kokemäenjoen kulttuurimaisemassa. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Porin Karjarannan modernit kerrostalot Kokemäenjoen varrella. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus, 2020.

Maisemanhoitajia. Kuva: Kimmo Nuotio, 2019.

Jokainen perinnemaisema tarvitsee omat maisemanhoitajansa. Kuva: Kimmo Nuotio, 2019.

Lammaistenlahden maisema Harjavallan vesivoimalaitokselta. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa.

Lammaistenlahden kulttuurimaisemaa Harjavallan vesivoimalaitokselta. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus, 2020.

Ahlaisten kulttuurimaisemaa. Kuva: Kirsti Virkki, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Ahlaisten kulttuurimaisema. Kuva: Kirsti Virkki, ELY-keskus, 2015.

Köyliön kirkkosaari Säkylässä on valtakunnallisesti arvkoas maisema-alue. Kuva: Hannu Valas. Museoviraston Rakennushistorian kuvakokoelma.

Köyliön kirkkosaari on valtakunnallisesti arvkoas maisema-alue. Kuva: Hannu Vallas, Museoviraston Rakennushistorian kuvakokoelma, 2006.

Vihteljärvi_RiihonlahtiKM_Kankaanpää_Vihteljärvi

Vihteljärven kulttuurimaisema. Kuva: Jenny Alatalo, ELY-keskus, 2013.

Yyterin sannat ovat sekä maisemanähtävyys, että Porin merkittävin matkailukohde. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa.

Yyterin sannat luovat laajan, yhtenäisen rantadyynialueen, joka suurimmilta osin on suojeltu luonnonsuojelulailla. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus, 2020.

Kokemäenjoella. Meri-Tuuli Suorsa
Näkymää Kokemäenjoelle Porin Taavin sillalta. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa.

Kokemäenjoen maisemaa Porin Taavin sillalta. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus, 2020.

Siikaisten kulttuurimaisemaa. Kuva: Niina Uusi-Seppä, Satakuntaliitto.

Siikaisten kultturimaisemaa. Kuva: Niina Uusi-Seppä.

Pyhäjärvi Kauttuan tehtaan rannasta. Ernst Nordstrlm 1874

Pyhäjärvi Kauttuan tehtaan rannasta. Kuvan on piirtänyt Ernst Nordström v. 1874. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Loimijoki_KM_huhtaan kylä

Lomijoen kulttuurimaisemaa Huhtaan kylästä. Kuva: Jenny Alatalo, maisema-alueiden inventointi, ELY-keskus.

Näkymä Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemaan, Hauvola (1)

Näkymä Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemaan ja Harjavallan Hauvolan kylään. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus, 2020.

Trolssi kiviaita Merikarvia

Merikarvialla Trolssin kylän kulttuurimaisemaan kuuluu olennaiseksi osaksi laajat kiviaidat. Kuva: Meri-Tuuli Suorsa, ELY-keskus, 2015.

Jämijärven peltomaisemaa. Kuva Pentti Pere SM

Jämijärven pellonhoitajia ja kulttuurimaisemaa. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo.

previous arrowprevious arrow
next arrownext arrow