Sitra 6.6.2025: Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tulevaisuustalo Sitralle laatimassa selvityksessä on laskettu ensimmäistä kertaa suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälkiluontojalanjälki . Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle.
Tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan jatkossa laskea minkä tahansa maan tai alueen asukkaiden kulutuksen luontojalanjälki, mikäli tarvittavat aineistot ovat saatavilla.
Samaa menetelmää voivat hyödyntää myös yritykset, kunnat ja muut organisaatiot oman luontojalanjälkensä laskemiseen. Laskenta auttaa valitsemaan tehokkaimmat toimenpiteet luontohaitan pienentämiseksi. Kyseessä on tärkeä edistysaskel yleisen luontojalanjäljen laskentamenetelmän kehittämisessä.
”Luontokadon pysäyttämistä on osaltaan vaikeuttanut kansainvälisesti vertailukelpoisen mittarin puuttuminen. Luonto näyttäytyy myös usein paikallisena asiana. Luontojalanjäljen laskennan avulla pystytään nyt hahmottamaan, mikä suomalaisten kulutuksen luontovaikutus on sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella”, kertoo tutkijatohtori Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.
Luontojalanjälkilaskennan kehittyminen on tärkeää, sillä luonto ja sen tarjoamat palvelut kannattelevat elämää maapallolla. Myös talous ja suomalaisten hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnosta. Tästä huolimatta luontokato etenee maailmalla ja Suomessa.
Lähes puolet luontojalanjäljestä syntyy syömisestä, luontojalanjäljen pienentäminen onnistuu fiksuilla arjen valinnoilla
Tulosten mukaan Suomessa kulutuksen luontojalanjälki ei ole kestävällä tasolla. Jos kaikki maailmassa söisivät, asuisivat, liikkuisivat ja kuluttaisivat kuin suomalaiset, ainakin viidennes maailman lajeista olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Suomalaisten suuri luontojalanjälki johtuu muun muassa vauraille länsimaille tyypillisestä korkeasta kulutuksesta, paljon liha- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliosta sekä ilmastopäästöjä aiheuttavista liikkumistavoista.
Suomalaisen keskimääräisestä luontojalanjäljestä 42 prosenttia syntyy syömisestä. Yli puolet syömisen luontohaitasta syntyy liha- ja maitotuotteista. Syömisen luontohaitasta 98 prosenttia kohdistuu Suomen ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta ja vain kaksi prosenttia Suomeen.
Liikenne aiheuttaa noin neljänneksen suomalaisten luontojalanjäljestä. Muun kulutuksen – kuten harrastamisen ja muun vapaa-ajan kulutuksen, terveydenhoidon sekä kotitaloustavaroiden – osuus luontojalanjäljestä on noin viidennes. Asumisen energia muodostaa keskimääräisestä luontojalanjäljestä 14 prosenttia.
