Teollisuudessa uudet menestystarinat syntyvät usein jo olemassa olevan tuotannon kylkeen. Suomessa kemianteollisuuden ympärille on syntynyt keskittymiä ainakin Porvoossa ja Kokkolassa. Porvoon Kilpilahdessa on pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskittymä, jossa tavoitteena on kehittää alueesta kestävä kiertotalouskeskittymä. Kokkolassa on taas pohjoisen Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, missä on kymmenen teollista toimijaa ja yli 70 palveluyritystä.
Uusimpana tulokkaana on Varsinais-Suomessa Smart Chemistry Park, joka aloitti toimintansa 2015. Smart Chemistry Parkissa startupit, pk-yritykset, korkeakoulut, teollisuusyritykset ja julkiset toimijat kohtaavat ja tekevät konkreettista yhteistyötä tuodakseen ratkaisuja bio- ja kiertotalouden haasteisiin.
Tavoitteena yritysten tuplaaminen lähivuosina
Smart Chemistry Park tarjoaa kemianalan yrittäjille konkreettisen sijoittautumispaikan Raisio-konsernin tehdasalueella Raisiossa, yritysverkoston sekä mahdollisuuden yliopisto- ja korkeakouluyhteistyöhön. Toimintaa vetää Turku Science Park Oy.
– Tällä hetkellä Smart Chemistry Parkissa on 12 yritystä ja tiiviissä verkostossa on noin 30 yritystä, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Linda Fröberg-Niemi Turku Science Parkista.
Näiden 30 yrityksen yhteinen verkosto on laaja, ja kattaa Suomen teollisuuden päätoimijat ja toimialat.
– Tavoitteena on, että viiden vuoden sisällä Smart Chemistry Parkin yritysmäärä tuplaantuu, nykyiset yritykset kasvavat ja löytävät uusia liiketoiminta-alueita, ja yritykset jalkauttavat teknologiansa ja/tai palvelunsa suomalaiseen teollisuusympäristöön, kertoo Linda Fröberg-Niemi.
Samat toimitilat helpottavat yhteistyötä
Smart Chemistry Parkin toiminta on osoittanut jo nyt, että yritysten sijainti samassa talossa mahdollistaa yritysten tiiviimmän yhteistyön esimerkiksi laboratoriolaitteiden yhteiskäytön sekä tietotaidon jakamisen yritysten välillä.
Smart Chemistry Parkin yritykset tuottavat ratkaisuja eri teollisuuden aloille kuten metalli, paperi, pakkaus, maali, rakentaminen sekä life science -aloille. Osa yrityksistä jalostaa teollisia sivuvirtoja tai biomassaa uusiksi tuotteiksi. Esimerkkinä sivuvirtojen hyödyntämisestä ovat metallien erottelu terästeollisuuden sivuvirroista sekä energialaitosten tuhkien jalostaminen maarakennustarkoituksiin. Sivuvirroista ja jätteistä valmistettuja raaka-aineita voidaan käyttää korvaamaan vastaavia neitseellisiä raaka-aineita.
Kemian syväosaaminen avaa mahdollisuuksia ainevirtojen uudelleenhyödyntämisen ja kiertotalouden toteutumiseen. Kiertotalous mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen talouskasvun Suomessa. Haastavien materiaalien uudelleenhyödyntämisestä voidaan todeta, että usein juuri kemian avulla löydetään ratkaisut kiertotalouden haasteisiin.
