Peltojen kipsikäsittely on aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi. Se vähentää pelloilta tulevaa fosforikuormaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nyt käytössä olevat keinot. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä (SAVE) -hanke selvittää kipsin soveltuvuutta laajamittaiseen käyttöön ja Saaristomeren sekä koko Itämeren tilan parantamiseen.
SAVE-hanke kerää kokemuksia kipsin käytöstä ja täydentää aiempaa vesistötutkimusta. Laaja kipsinlevityspilotti toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja vaikutuksia vedenlaatuun seurataan valuma-aluetasolla. Tulosten pohjalta laaditaan suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja osana maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.
”Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin kipsin avulla vähentää arviolta lähes kolmanneksella varsin edullisesti, joten kipsin soveltuvuutta näin laajamittaiseen käyttöön halutaan selvittää tarkemmin”, toteaa Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen.
Tutkimushankkeeseen soveltuva valuma-alue löytyi Liedon, Paimion ja Auran alueelta Savijoelta, Varsinais-Suomesta. Hanke on ollut yhteydessä alueen viljelijöihin, ja pilottiin lähti mukaan yli 50 viljelijää. Syksyllä kipsiä levitetään 1550 peltohehtaarille. Viljelijät ovat ottaneet kipsikokeilun myönteisesti vastaan, ja monia kipsin käyttöön liittyviä käytännön kysymyksiä on jo pohdittu yhdessä.
SAVE-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Kolmivuotinen hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä ja on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman ravinteiden kierrätystä ja vesistöjen suojelua edistävää kärkihanketta. Lisäksi kipsipilotti on mukana EU Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade-hankkeessa, jota vetää John Nurmisen säätiö. Yara lahjoittaa hankkeelle puolet levitettävästä kipsistä.
