Planktonlevien määrä on kohonnut Saaristomeren sisäosissa viime vuosina. Ulkosaariston kaakkois- ja eteläosissa planktonlevien ja fosforin määrä on sen sijaan vähentynyt ja vesi on ollut kirkkaampaa. Meren hyvään tilaan on ulkosaaristossakin kuitenkin vielä matkaa.
Saaristomeren tilan kehitys on viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut merialueen eri osissa. Planktonlevien määrää ja veden rehevöitymistilaa kuvaavan a-klorofyllin keskimääräiset pitoisuudet ovat sisä- ja osin välisaaristossa olleet kesinä 2012 – 2016 huomattavasti suurempia kuin niitä edeltävinä viitenä kesänä. Kaakkoisessa ja eteläisessä ulkosaaristossa levämäärät ovat sen sijaan jonkin verran vähentyneet tai pysyneet ennallaan. Saaristomeren pohjoisosan ulkosaaristossa Kihdillä ja Kustavissa a-klorofyllissä ei ole tapahtunut muutoksia.
Veden laatuun kunakin vuonna vaikuttavat monet tekijät, mistä syystä vuosien välillä voi olla huomattavaa vaihtelua. Esimerkiksi kesällä 2014 planktonlevien määrä oli osassa ulkosaaristoa selvästi suurempi kuin tarkastelujakson muina vuosina.
Veden kirkkaudesta kertova näkösyvyys on parantunut ulkosaaristossa
Vesi on kirkastunut erityisesti Korppoon ja Houtskarin merialueilla sekä Kihdin keskiosissa. Näillä alueilla keskimääräinen näkösyvyys on parantunut jopa metrin. Myös Mynälahdella näkösyvyys on suurentunut, joskin vesi on siellä edelleen hyvin sameaa kuten muuallakin rannikon tuntumassa. Sisäsaaristossa Naantalin ja Halikonlahden välisellä merialueella näkösyvyys on jonkin verran pienentynyt.
Pintaveden kokonaisfosforin pitoisuus on hieman pienentynyt kaakkoisella ja eteläisellä ulkosaaristoalueella. Muualla fosforipitoisuudessa ei ole viime kesinä tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta Turun ja Kaarinan lähivesiä sekä Halikonlahtea, missä fosforipitoisuudessa on paikoin havaittavissa nousua. Myös pintaveden typpipitoisuus on ollut aiempaa hieman suurempi rannikon tuntumassa Turun ja Halikonlahden välisellä vesialueella. Muualla Saaristomerellä typpipitoisuus ei ole oleellisesti muuttunut.
