Maailmalla meriruohoniityt ovat vielä sademetsiäkin tehokkaampia ilmastonmuutoksen hillitsijöitä. Åbo Akademin tutkijat yrittävät kasvattaa meriruohoa Saaristomeren pohjassa.
Yleisessä tiedossa on, että sademetsät ja metsät ovat tehokkaita hiilinieluja ja ilmastonmuutoksen hillitsijöitä.
Niiden lisäksi merenpohjassa kasvavat ruohoniityt saattavat kuitenkin olla vieläkin tehokkaampia. Maailmalla ne keräävät noin 35 kertaa enemmän hiiltä kuin esimerkiksi trooppiset sademetsät.
Meriruohoniittyjen määrä on kuitenkin kovaa vauhtia vähenemässä. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana maailman meriruohoniityistä on hävinnyt 29 prosenttia.
Åbo Akademin tohtorikoulutettava Emilia Röhr tekee parhaillaan väitöskirjaa meriruohoniittyjen hiilinielukapasiteetista. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Röhr on havainnut, että vaikka Saaristomeren omat meriruohoniitytkin sitovat pieniä määriä hiiltä, niin valtaosa hiilestä kulkeutuu muualle, vielä toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan.
Koska meriruohoniityt ovat tärkeitä paitsi hiilinieluina, myös meren monille ekosysteemeille, on Åbo Akademi lähtenyt mukaan nelivuotiseen, eurooppalaiseen hankkeeseen. Siinä tutkitaan, voiko ihminen kunnostaa meriympäristöjä entiselleen.
Tulevana kesänä Saaristokeskus Korpoströmissä aiotaan koeistuttaa meriruohoa merenpohjaan ja testata eri metodeja, jotka voisivat edesauttaa meriruohon kasvuun lähtöä.
Tutkijoita ajaa tieto siitä, että vaikka vedenalaisten niittyjen restaurointi on kallista ja vaikeaa, on maailmalta raportoitu myös onnistumisia.
