Suomalaissa kodeissa heitetään ruokaa roskiin vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti. Tämä tekee rahassa noin 500 miljoonaa euroa.
Suomessa koko elintarvikeketjussa syömäkelpoista ruokaa heitetään hukkaan vuosittain noin 400 miljoona kiloa. Tästä kotitalouksien osuus on suurin (35 %), tuplasti enemmän kuin esim. kauppojen. Useimmiten heitetään pois vihanneksia ja juureksia, kotona valmistettua ruokaa, maitotuotteita, leipää ja hedelmiä.
Roskiin heitetty ruoka on ostettu ja tuotettu turhaan – myös tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Tällä on merkittävä vaikutus myös vesistökuormitukseen: noin puolet vesistöihin päätyvästä ravinnekuormituksesta on peräisin elintarvikeketjun typpi- ja fosforihuuhtoumista. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista ja vesistökuormituksesta syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Ympäristövaikutuksia syntyy myös ruuan valmistuksesta ja säilytyksestä sekä elintarviketeollisuudesta, kuljetuksista, pakkauksista ja kaupasta.
Ruokahävikkiä on helppo vähentää
Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Ostamalla oikean määrän ruokaa ja säilyttämällä ruokaa järkevästi oikeissa lämpötiloissa säilyy ruuan – myös tähteiden – käyttökelpoisuus.
Parasta ennen -päiväys ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä. Se tarkoittaa, että valmistajan mielestä tuote näyttää ja maistuu parhaimmalta ennen pakkaukseen kirjattua päivämäärä. Yleensä aina oikein säilytetty ruoka on parasta ennen päiväyksen jälkeenkin syötäväksi kelpaavaa: ulkonäkö, haju ja maku kertovat siitä parhaiten, ei päiväys.
Viimeinen käyttöpäivä laitetaan tuotteisiin, jotka ovat erityisen helposti pilaantuvia. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen syötynä ruoka voi olla terveysriski. Helposti pilaantuvia tuotteita kannattaa ajoissa pakastaa joko raakana tai kypsennettynä.
- Ruokahävikki – Ruokitko roskistasi?
- Twitter @ymparistonyt #vaikutavesiin
- Facebook Vaikuta vesiin Nyt