Synkänmusta kostea marraskuinen päivä ei pelottanut Koulujemme lähivedet -koulutukseen osallistujia. Ruissaloon kokoonnuttiin 27.11.2019 yli 30 hengen joukolla.
Iltapäivän aikana oli viisi puolen tunnin työpajaa, joista kullakin oli mahdollisuus osallistua kolmeen. Emilia Nordling Åbolands naturskolanista piti rohkeimmille työpajan sateisessa ulkoilmassa. Eväitä ulkonaoppimiseen saatiin leikkien ja harjoitusten kautta.
Lisätietoja:
> En djupdykning i sötvatten – Material och inspiration till uteundervisning, Syväsukellus makeaan veteen – Materiaaleja ja innostusta ulkona oppimiseen
> Åbolands naturskola (fb)
> Instagram: @abolandsnaturskola
Samaan aikaan sisätiloissa tutustuttiin mikroskooppeihin, jotka soveltuvat maastokäyttöön ja voidaan yhdistää tabletteihin saaden samalla valokuvia tutkittavista eliöistä ja kasveista. LUMA-keskus lainaa maksutta mikroskooppeja koulujen käyttöön. Mikroskopointityöpajaa vetivät Katja Puutio LUMA-keskuksesta ja Jarkko Leka Valoniasta.
PaikkaOpin työpajassa Marjanna Kaate esitteli uudistunutta PaikkaOppi-palvelua, joka on entistä helppokäyttöisempi. Palveluun voi kätevästi tallentaa esimerkiksi lähivesitutkimusten tuloksia kuvin ja tekstein. Sisäänkirjautuminen hoituu Wilma-tunnuksilla. Palvelussa voi hyödyntää valmiita tehtävämalleja tai tehdä oman tehtävän, joka jaetaan oppilaille lyhyellä koodilla. Aiempaa osaamista karttapalveluiden käyttöön ei tarvita.
Lisätietoa:
> www.PaikkaOppi.fi
Myöhemmin Jarkko Leka Valoniasta kertoi myös muista vesitutkimusten sähköisistä tallennusmahdollisuuksista.
Lisätietoa:
> Vesitutkimusten sähköiset tallennusmahdollisuudet
Valonian työpajassa Jarkko Leka esitteli Vesitestirepun välineistön ja käyttömahdollisuudet maasto-opetuksessa. Reppu on Suomen ympäristökeskuksen kokoama ja jaossa kaikille Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastanneille. Valonia on koonnut kirjallisen ohjeen välineiden käytöstä.
Lisätietoja:
> Vesitestirepun käytön ohjeistus (Valonia)
> Video-opas vesitestirepun käytöstä (Porvoonjoen Vesiensuojeluyhdistys)
Kaikille yhteisessä viimeisessä työpajassa Ruissalon luontokoulun Nina Puistovaara perehdytti lisää erilaisiin näytteenotto- ja tutkimusvälineisiin. Kasvihuoneen tropiikissa saatiin vinkkejä omien vastaavien välineiden valmistamiseen yksinkertaisista materiaaleista ja huomattavasti halvemmalla. Kasvihuoneen jättilumme-altaalla päästiin testaamaan vesikiikaria.
> Lue Ninan vinkit tutkimusvälineiden valmistukseen
Vedestä on moneksi
Tilaisuuden toisessa osiossa paneuduttiin vaihtamaan kokemuksia Koulujemme lähivedet -toiminnan toteuttamisesta käytännössä. Moneen kertaan tuli todettua, kuinka innoissaan koululaiset ovat toiminnallisissa touhuissa mukana.
Tahvion koulusta Raisiosta Pirita Saksa kertoi, miten he ovat Koulujemme lähivedet -teeman alla nivoneet yhteen monenlaisia hankkeita ja juttuja. Yhteistyötä on tehty monien koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Viimeisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluu Pidä Saaristo Siistinä ry ja sen Siisti Biitsi -ohjelman kummikoulutoiminta.
> Lue viime kevään juttu Tahvion koulun toiminnasta
Pidä Saaristo Siistinä ry:stä Siiri Jaakkola kertoi, että 2010-luvun alussa tehty tutkimus osoitti, että Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat. Siisti Biitsi -kummikoulutoimintaa on tänä vuonna testattu muutaman koulun kanssa ja ensi keväänä toimintaa laajennetaan. Oppitunteja varten on 
tulossa materiaalia tehtäväpaketteineen ja kummikouluksi rekisteröityminen tulee käyttöön ensi keväänä. Kummikoulut valitsevat itselleen siivottavan rannan ja siivoavat sen kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Kummikoulujen opettajat saavat ilmaisia koulutuksia ja asiantuntijoiden tuki on käytettävissä koko lukuvuoden ajan.
Lisätietoja:
> Siisti Biitsi -kummikouluohjelma
Säkylän yhteiskoulu on ollut mukana Kalaherkut haltuun -hankkeessa, jossa kalateemaa on käsitelty monelta kantilta, monen oppiaineen näkökulmasta. Koululaiset ovat onkineet ja valmistaneet kalaruokaa. Opettaja Terhi Kantanen kertoi, että vaikka asutaan Pyhäjärven rannalla, suurimmalle osalle koululaisista kalan onkiminen oli aivan uusi elämys.
Kalaherkut haltuun -hankkeessa on ollut mukana neljä Satakuntalaista koulua, jotka ovat tutustuneet kalan elintarvikeketjuun. Koululaiset ovat tutustuneet kaupalliseen kalastukseen, kalanjalostukseen tai kalan- ja vesistöntutkimukseen. Kaloja on myös perattu, fileoitu, paistettu ja maistettu. Hankeessa syntynyt materiaali tulee aikanaan myös Koulujemme lähivedet -sivuille ja siitä kerrotaan uutisviestissä. Outi Kaski-Laakso Kalatalouskeskuksesta kertoi, että nyt on suunnitteilla hankkeelle jatkoa, joka toteutettaisiin Varsinais-Suomen alueella. Aiheesta kiinnostuneet koulut voivat olla yhteydessä Outiin (etunimi.sukunimi@kalatalouskeskus.fi).
> Lue juttu Kalaherkut haltuun -hankkeesta
Haasteeseen tarttunut jo yli 90 toimijaa
Koulujemme lähivedet -toimintamallissa koulu valitsee oman lähivetensä ja oppilaat tekevät sen äärelle tutkimusretkiä lukuvuoden aikana. Paikallisia yrityksiä, järjestöjä ja yhdistyksiä voi kutsua yhteistyöhön suunnittelemaan, tukemaan ja toteuttamaan toimintaa. Mallissa toteutuu ilmiö- ja ulkonaoppiminen. Mahdollisuudet ovat moninaiset. Kukin koulu räätälöi itselleen sopivan toteutusmallin.
Toimintaa tukemaan on Lounais-Suomessa koottu verkosto alan asiantuntijatahoista. Yhdessä tarjoamme tiedonvälitystä, asiantuntemusta, työkaluja ja kokemusten vaihtoa. Tämä kaikki on pääsääntöisesti maksutonta. Myös tämä koulutus oli osa verkoston toimintaa.
Rauman heittämässä haasteessa on mukana jo yli 90 lounaissuomalaista toimijaa – koulujen lisäksi mm. yhdistyksiä ja luontokouluja. Kaikille haasteeseen vastanneille on lahjoitettu Vesitestilaukku. Mukaan pääsee vastaamalla haasteeseen Ympäristö Nytin Haasteareenalla.
Lisätietoja:
> Koulujemme lähivedet -verkosto
> Koulujemme lähivedet -malli ja verkosto -esitys
