Business Finlandin uutinen 27.6.2018
Yhteistyö ja tutkimus luovat uusia mahdollisuuksia
Kiinnostus biotalouteen ja biopohjaisiin materiaaleihin on viime vuosina kasvanut merkittävästi globaalista muoviongelmasta käytävän keskustelun myötä. Biomuovien ja erityisesti drop-in-biopolymeerimarkkinoiden arvioidaankin kasvavan 3,4 miljardiin euroon vuonna 2020. Gaia Consulting analysoi Business Finlandin toimeksiantona selluloosapohjaisten, muoveja korvaavien biotuotteiden ja biokomposiittien suomalaista innovaatioekosysteemiä ja arvoketjua. Selvityksessä arvioitiin innovaatioiden kehityspolkuja erityisesti markkinoillepääsyn näkökulmasta.
Muovin kysynnälle ennustetaan yhä vahvaa kasvua, mutta nykyisin hyödynnetyt raaka-aineet ovat ehtymässä tai niiden käyttö on kestämätöntä. Siksi uusien, kestävästi tuotettujen biopohjaisten materiaalien markkinapotentiaali on suuri. Suomen hallituksen strategiana on pyrkiä kasvattamaan biotalouden puitteissa tapahtuvaa liikevaihtoa nykyisestä 60 miljardista 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.
Gaia Consulting selvitti Business Finlandille selluloosapohjaisten tuotteiden ja komposiittien innovaatiokehityspolkuja metsäpohjaisen biomassan uutena käyttömahdollisuutena. Tutkimus on osa OECD:n ohjelmaa, jossa vertaillaan eri maiden biotalouden kehityskaaria ja niihin liittyvää innovaatiopolitiikkaa. Gaia haastatteli tutkimusta varten 20 suomalaista organisaatiota, jotka ovat mukana kehittämässä metsäpohjaisia korkean lisäarvon biotuotteita. Haastateltavina oli sekä suuria että pieniä yrityksiä, startuppeja, tutkimusorganisaatioita, sekä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioita ja rahoittajia.
Perinteiset liiketoimintamallit kaipaavat uudistamista
Periaatteessa kaikki uusiutumattomista materiaaleista valmistetut muovituotteet voidaan valmistaa selluloosapohjaisista biotuotteista ja biokomposiiteista kuten kuluttajapakkauksia, hygieniatuotteita, leluja, kulutuselektroniikkaa sekä ilman ja veden suodatinratkaisuja. Biopohjaisten materiaalien on kuitenkin tuoteominaisuuksiltaan vastattava tai jopa ylitettävä olemassa olevat ratkaisut. Biokomposiittimateriaalien on oltava yhtä kestäviä, eivätkä ne saa hajota tai kompostoitua tuotteiden ollessa vielä käytössä.
Selvitys osoitti, että Suomessa muovia korvaavien selluloosapohjaisten biotuotteiden ja biokomposiittien innovaatioekosysteemi on erittäin kehittynyt ja meiltä löytyy korkeatasoista asiantuntemusta ja tietoa potentiaalisista lopputuotteista ja niiden käyttötavoista. ”Tämä on seurausta Suomen pitkäaikaisesta panostuksesta alaan sen kehityksen tukemiseksi”, sanoo ohjelmapäällikkö Tuula Savola Business Finlandilta.
Selvitys toi kuitenkin esiin, että arvonluonnin logiikka on muuttumassa. Perinteinen, suuriin tuotantovolyymeihin perustuva ja harvoja asiakkaita palveleva liiketoimintamalli eroaa suuresti uudesta mallista, jossa moninaiselle hajaantuneelle asiakasjoukolle myydään pienempiä tuotantoeriä. Seuraava askel markkinoiden kasvulle onkin perinteisten liiketoimintamallien uudistaminen selluloosapohjaisten biotuotteiden ja -komposiittien tarpeita vastaaviksi sekä kuluttaja- että teollisuustuotemarkkinoilla.
”Meidän tulisi hyödyntää korkean lisäarvon tuotteiden tarjoamat suuremmat tuotot, sen sijaan että keskitymme nykyisiin selluloosapohjaisiin bulkkituotteisiin, kuten selluun, paperiin ja bioenergiaan”, Solveig Roschier Gaia Consultingilta toteaa.
Markkinoilla kasvaminen edellyttää yhteistyön vahvistamista ja osaamisen kehittämistä
Selvityksen perusteella markkinoille pääsyä hankaloittavat erityisesti arvoketjun loppupäähän liittyvä osaamisen ja tiedon puute, eli heikko tietämys markkinasta ja loppukäyttäjien tarpeista.
Verkottuminen läpi koko arvoketjun on välttämätöntä. Yhteistyötä tulee lisätä etenkin tuotebrändien kanssa. Markkinatietoa voidaan kerätä osallistamalla kohdemarkkinoiden toimijat alusta asti tuotteen kehittämiseen. Esimerkiksi tietämys polymeeriteknologiasta ja prosessointimahdollisuuksista on tärkeää tuotteen käyttömahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Raaka-aineet tulee myös prosessoida lopputuotteen käyttötarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä, sillä esimerkiksi kahvikupeilla ja eläinten ruokapakkauksilla on erilaiset laatukriteerit raaka-aineen näkökulmasta.
Niin kauan kuin sellu- ja paperiliiketoiminta kukoistavat, kannustimet perinteisen ja nykyisellään hyvin toimivan liiketoimintamallin muuttamiseksi voivat olla vähäisiä. Raportin mukaan hyvin suunnitellut ohjelmalliset toimenpiteet voisivat kuitenkin olla yksi mahdollinen tapa lisätä osaamista selluloosapohjaisia biotuotteita ja -komposiitteja paremmin palvelevista liiketoimintamalleista. Osaamista ja valmiuksia tulisi kehittää myös niin, että yritykset kykenisivät entistä paremmin tunnistamaan kestävien ratkaisujen tarpeet eri teollisuustuotteiden markkinoilla, sekä ymmärtäisivät, miten ne voisivat kestäviä ratkaisuja tarjoamalla luoda tällaisessa markkinassa itselleen kilpailuetua.
”Suomella on hyvät lähtökohdat biopohjaisten tuotteiden markkinoiden valloitukselle maailmanlaajuisen muoviongelman kasvaessa räjähdysmäisesti. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan edelleen erityisiä ponnistuksia ja panostusta innovaatioekosysteemin luomiseen ja organisointiin”, Tuula Savola summaa.
Lue lisää
> Puusta muovin ja tekstiilien korvaaja – yhteistyö ja tutkimus luovat uusia mahdollisuuksia
