Porin kaupunki haastaa kunnat ruokahävikin vähentämiseen ruokapalveluissaan. Erityisesti haaste heitetään muille Ravinneneutraali kunta (RANKU) –hankkeen kunnille: Mynämäki, Nakkila, Taivassalo, Turku ja Vehmaa.
Porissa on tartuttu ruokahävikin vähentämiseen organisoimalla ylijäämäruuan hyödyntäminen tehokkaasti. Ensimmäinen askel ruokahävikin pienentämisessä on nykytilanteen selvittäminen ja ongelman ymmärtäminen.
– Olemme kartoittaneet koulujen ja päiväkotien ruokahävikkiä seurantojen avulla. Keittiöt ovat punninneet ja kirjanneet päivittäin roskiin menneen ruuan määriä viikon ajan. Seurannan perusteella on saatu selville hävikkimäärät, kertoo projektipäällikkö Tiina Toivonen Porin kaupungilta.
– Viimeisimmän seurannan yhteydessä lapsia innostettiin lautasjätteen vähentämiseen kilpailun avulla. Palkintona olivat jäätelöt lapsille niissä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa syntyi vähiten lautasjätettä viikon aikana, Tiina jatkaa.
Opettajille ja hoitajille toimitettiin tietoa kampanjasta sekä vinkkejä aiheen käsittelyyn lasten kanssa. Kampanjalla saatiin huomiota ruokahävikille ja synnytettiin keskustelua aiheesta. Konkreettiset tulokset näkyivät pienempinä jätemäärinä.
Ravintoloiden ja ruokaloiden ruoasta 20 % menee hukkaan
Ravitsemuspalveluiden ruokahävikkiä syntyy keittiössä, tarjoilussa ja ruokailussa 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa. Suurin hävikki syntyy tarjolle laitetusta ruuasta, joka ei päädy asiakkaalle syötäväksi.
Tarjoiluhävikkiä on hankala saada kovin pieneksi, koska ruokailijoiden määrän ja ruuan menekin ennakoiminen on vaikeaa, eikä ruoka saa myöskään loppua kesken asiakkailta. Linjastoon jäävä ruoka on kuitenkin edelleen syömäkelpoista ruokailun päätyttyä ja hyödynnettävissä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatiman Ruoka-apuohjeen mukaisesti.
– Tarjoiluhävikin pienentämiseksi syömäkelpoinen ruoka lahjoitetaan ruoka-apuun asukastuville ja yhdistyksille roskiin heittämisen sijaan. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus ostaa tarjoilusta ylijäänyttä ruokaa, selvittää Tiina Toivonen.
Ruoka kuljetetaan Nuorten työpajan toimesta asukastuville ja yhdistyksille, jotka huolehtivat sen jakamisesta kaupunkilaisille.
– Toiminta on otettu hyvin vastaan ja siitä on saatu positiivisia kokemuksia. Jokaisessa jakelupaikassa käy päivittäin kymmeniä ihmisiä noutamassa ruokaa.
Tällä hetkellä ylijäämäruokaa hyödynnetään Porissa noin 400 kiloa viikossa, mikä tarkoittaa 800 ilmaista ateriaa porilaisille.
Suomessa joutuu hukkaan jopa yli 400 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa
Kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta jää Suomessa syömättä 10–15 %. Porin toiminta on lisännyt ruokaketjun ympäristöosaamista ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta. Se on myös parantanut kouluruuan imagoa, vähentänyt jätteen määrää ja hiilidioksidipäästöjä, lisännyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tuonut uusia asiakkaita asukastuville ja yhdistyksille sekä tarjonnut mielekästä tekemistä Nuorten työpajalle. Lisäksi toiminta on ollut varsin kustannustehokasta. Aterian yksikkökustannukseksi on laskettu 0,23 €.
Porin toimintaa koordinoi Ravinnepankki – ruokahävikin ravinteet hyötykäyttöön –hanke, jota Porin kaupunki toteuttaa vuosina 2015–2016. Hanketta rahoittaa Ympäristöministeriön RAKI-ohjelma, joka tähtää ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Porin Palveluliikelaitoksen ja Porin kaupungin ympäristöviraston kanssa.
