Vuoden alusta kuluttajilta on kerätty poistotekstiiliä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n alueella. Kyse on pilottikokeilusta nimeltään Tekstiili 2.0 ja sitä koordinoi Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa.
Vuoden 2016 loppuun kestävä kokeilu on pyörähtänyt loistavasti käyntiin.
– Huhtikuun alkuun mennessä eri jakeisiin lajiteltua tekstiilimateriaalia on kertynyt lähes 10 000 kiloa, kertoo projektipäällikkö Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta. Suurin osa on huonokuntoista ja myyntikelvotonta tekstiiliä. Ehjien ja myyntikelpoisten vaatteiden osuus on pysynyt melko pienenä, mikä on myös tavoitteena, koska niiden toivotaan pääsevän uuteen käyttöön esimerkiksi kirpputorien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.
Poistotekstiilillä tarkoitetaan tässä pilotissa tekstiilejä, jotka eivät enää kelpaa käyttöön sellaisenaan. Niitä voidaan kuitenkin hyödyntää mekaanisesti tai kemiallisesti käsittelemällä sekä design-tuotteiden materiaalina. Pilotin kuluttajaviestinnässä painotetaankin, että keräyksen kohteena eivät ole käyttökelpoiset, myytäväksi tai lahjoitettavaksi kelpaavat tekstiilit.
– Lähdimme liikkeelle yhdellä lajittelupaikalla, mutta nyt lajittelua on jo kolmessa paikassa: Kaarinassa, Turussa ja Salossa. Lajitteluperusteena käytämme jätelain etusijajärjestystä, jonka perusteella poistotekstiili lajitellaan neljään jakeeseen: sellaisenaan käyttökelpoinen, uudelleen käytettäväksi valmisteltava tekstiili, kierrätysmateriaalina hyödynnettävä ja poltettava käyttökelvoton tekstiili.
Muita jakeita ovat myöhemmin tulleet erilliskerättävät tilausjakeet, kuten Dafecorille menevät neulokset, 100% puuvilla sekä petivaatteet.
Tehokas keräys ja lajittelu on tärkeää
Lajittelun tarkoituksena on tuottaa tietoa kotitalouksien poistotekstiilin koostumuksesta ja eri jakeiden määrästä. Lajittelua tullaan muokkaamaan tarpeen mukaan, esimerkiksi mahdollisen hyödyntäjän toiveiden mukaan.
– Lajitteluohjeistus ja lajittelun käytännön organisoiminen ovat vaatineet paljon viilaamista, mutta olemme päässeet hyvin liikkeelle. Kuluttajat ovat löytäneet keräyspisteemme, iloitsee Henna Knuutila.
– Seuraavaksi pohdimme miten muutamme lajittelua, jotta saamme paremman kuvan erilaisista hyödynnettävistä materiaaleista. Esimerkiksi 100% puuvillan erilleen lajittelu voisi olla järkevää hyödyntäjiä ajatellen. Myös aarteiden, kuten vintage-vaatteiden ja –kankaiden, tunnistamiseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, kertoo Henna.
Tekstiilien hyödyntäjiä etsitään aktiivisesti
Keräyksen ja lajittelun ohessa on järjestetty jo useita tapahtumia. Kolme kertaa järjestetyn Poistotekstiilipäivän tavoitteena on saada paikalle tekstiilien potentiaalisia hyödyntäjiä penkomaan materiaalia. Maaliskuun alussa pidettiin kauppakeskus Skanssissa hyvin onnistuneet Tekstiilitalkoot. Kuluttajat toivat viikon kestävään keräykseen kierrätystekstiilejä yli 3000 kg.
Keräyksen ensimmäiset kuukaudet ovat opettaneet jo paljon ja edessä on vielä runsaasti haasteita. Lajittelun järjestäminen on haastavaa liittyen esimerkiksi käytettävän työvoiman riittävyyteen, usean lajittelupaikan logistiikkaan sekä varastoinnin vaikutuksiin tekstiilien laatuun. Jatkossa keskitytään myös erityisesti hyödyntäjien löytämiseen ja kustannustehokkaan liiketoimintamallin muodostamiseen.
Hankkeen rahoittajina ja yhteistyötahoina toimivat Turun kaupunki, Sitra ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Ekokem ja Jätelaitosyhdistys. Pilotin aikana kuluttajat voivat tuoda poistotekstiilinsä ilmaiseksi keräyspisteisiin. Vuoden aikana kerätään kokemuksia ja tutkimustietoa keräyksestä ja sen taloudellisesta kannattavuudesta, poistotekstiilin koostumuksesta sekä hyödyntämismahdollisuuksista.
