Sagalundin museo ja lastenkulttuurikeskus Kemiönsaarelta julkaisi marraskuussa 2025 uuden lastenkirjan Ada ja kasvien kuiske, jossa tarina ja tietotekstit vuorottelevat kuvituksen ja valokuvien rytmittäminä. Kauniissa läpikuvitetussa kirjassa kasvit kertovat tarinaa ihmisen ja maiseman historiasta. Kirja innostaa uppoutumaan oman lähiympäristön ja paikkakunnan kasveihin ja maisemiin. Kirja on julkaistu samalla sekä suomeksi että ruotsiksi (Ada och växternas viskningar).
Maaliskuun alussa 2026 aukesi Sagalundin museoon Kemiöön myös uusi kirjan teemoihin pohjaava lapsille suunnattu toiminnallinen näyttely Kasvien kuiske. Näyttely on ensin avoinna kouluryhmille maalis-huhtikuussa. Muulle yleisölle näyttely aukeaa tiistaina 12.5.2026 ja se on koko kesän avoinna museon aukioloaikoina. Vuoden 2027 alusta lähtien kiertäväksi suunniteltua näyttelyä voidaan tilata museoihin ja lastenkulttuurikeskuksiin ympäri maata.
Kirja tuo huomion oman lähiympäristön kulttuuriperinnön merkkeihin
Ada ja kasvien kuiske -kirjan tarina on kirjoitettu Kemiönsaaren paikallista historiaa ja olosuhteita mukaillen, mutta tarinan henkilöt ja paikat ovat fiktiivisiä. Kirjassa on hyödynnetty Sagalundin museon materiaaleja kuten kuvia ja karttoja.
Tarinassa Adan perhe saapuu maalle viettämään kesälomaviikkoa erään vanhan rouvan vuokramökissä. Heti kun Ada astuu autosta mökin pihalle, hän tajuaa, että jotain outoa on tapahtumassa. Hän kuulee vanhan pihakoivun puhuvan! Mutta kukaan muu ei tunnu huomaavan mitään. Paikkakunnalla eläneellä Adan isoisomummollakin on omat salaisuutensa. Pian paljastuu mysteeri toisensa jälkeen.
Kirjan tarinan sekä tietotekstit ovat kirjoittaneet yhdessä suosittu lastenkirjailija Reetta Niemelä sekä opettaja, folkloristi ja kokenut lasten tietokirjailija Karoliina Suoniemi. Kirjan kuvituksesta ja taitosta vastaa Sanna Pelliccioni, joka on kuvittaja, perinnesaunottaja ja alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi. Kirjan on kääntänyt ruotsiksi lastenkirjailija, opettaja ja sanataiteilija Hanna Lundström.
Työryhmässä olivat mukana myös folkloristiikan tutkija John Björkman ja Sagalundin ympäristökasvattaja ja lastenkulttuurivastaava Kristiina Tiainen, joka myös tuotti hankkeen. Kirjaprojekti toteutettiin Ympäristöministeriön tuella.
Sagalundin Kristiina Tiainen avaa hankkeiden syntyä: “Olemme vuosia kulttuuriperintökasvatustyötä tehdessämme huomanneet tarpeen havainnolliselle materiaalille, joka opettaisi lapsille ‘maiseman lukutaitoa’ eli oman lähiympäristön kulttuuriperinnön merkkien havaitsemista.”
Maatalouden tehostuessa monista vanhoista menetelmistä on luovuttu, ja perinnebiotooppien useimpien luontotyyppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypeistä ovat uhanalaisia ja perinnebiotoopeista riippuvaisia on jopa neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista.
“Sagalund haluaa myös olla kestävän lastenkulttuurin edelläkävijä. Pyrimme jatkuvasti etsimään uusia näkökulmia ja tapoja hyödyntää museon oppimisympäristöjä ja materiaaleja kestävän elämäntavan oppimiseen. Näistä tarpeista ja tavoitteista syntyi idea perinnemaisemien monimuotoisuudesta ja rikkaudesta kertovasta lastenkirjasta ja näyttelystä. Mitä arvostaa ja rakastaa – sitä haluaa myös vaalia.” jatkaa Tiainen.
Lapset mukana asiantuntijoina
Kirjaa kirjoitettaessa muun muassa museon oma Sagalundkerho toimi lapsiraatina, joka auttoi tekijöitä kirjoitusprosessissa. Lapsille luettiin lukunäytteitä tekeillä olevasta kirjasta ja heiltä kysyttiin esimerkiksi: tekisikö mielesi kuulla lisää, ymmärrätkö tarinaa, onko tarinassa sanoja, joita et ymmärrä, onko päähenkilö mielestäsi uskottava? Palautteen pohjalta käsikirjoitukseen tehtiin muutoksia – esimerkiksi tarinaan lisättiin jännitystä.
Myös näyttelyprosessissa lapset ovat olleet mukana asiantuntijoina. Sagalundkerhon lisäksi Kemiönsaaren keskuskoulun 5-luokka luki kirjan ja osallistui työpajaan, jossa saatiin esimerkiksi arvokasta tietoa siitä, mitkä asiat kirjassa erityisesti jäivät lasten mieleen sekä miten lapset haluaisivat leikkiä kirjan aiheita näyttelyssä.
Kiertäväksi suunnitellulle näyttelylle toivotaan pitkää elinkaarta
Kasvien kuiske -näyttelyssä kävijä pääsee tutkimaan vanhaan kasviota ja etsimään perinnemaisemien kasveja. Näyttelyssä voi myös rakentaa oman mielimaiseman leikkimatolle tai vain loikoilla ja kuunnella jättimäisten niittykukkien kuiskeita. Kotiin viemisinä näyttelystä kävijä saa mukaansa ohjeen kuinka oman kotipihan monimuotoisuutta voi kartoittaa ja parantaa.
Myös toiminnallisessa näyttelyssä suuressa roolissa ovat Pelliccionin ihastuttavat kuvitukset. Näyttelyssä kuullaan myös lauluntekijä ja säveltäjä Laura Naukkarisen ääniteos, jossa kasvien ääninä kuullaan Sagalundin vapaaehtoisia lapsia ja aikuisia.
Lisäksi näyttelyssä nähdään myös paljon upeaa käsityötä: Jättikukat on luonut nukketeatteritaiteilija Laura Hallantie, huovutetun maisemaleikkimaton taidekäsityöläinen Marja Launis, kirjonnan ja miniatyyrisisustuksen on tehnyt artesaani Minna Mollgren. Maisema-animaation on tehnyt Pelliccionin kuvien pohjalta animaattori ja kuvittaja Sanni Lahtinen. Mukana tekijäjoukossa on ollut myös monia Sagalundin vapaaehtoisia: Huldan mökin pienoismallin on rakentanut Torbjörn Hägg ja leikkimaton puuleikkikalut Anders Laxell.
Kokonaisuuden on tuottanut ja suunnitellut yhdessä työryhmän kanssa Kristiina Tiainen ja se on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.
Näyttely on suunniteltu alusta lähtien kiertäväksi näyttelyksi eli se voidaan pakata esimerkiksi pakettiautoon tai lähettää rahtina esimerkiksi toiseen museoon tai muuhun kulttuurikeskukseen. Vuokraamalla näyttelyä edelleen sille saadaan pidempi elinkaari. Valmis näyttelypaketti valmiine opastusohjeineen on myös helppo tapa viedä lapsille suunnattua kulttuuriperintö- ja ympäristökasvatussisältöä esimerkiksi pienemmille
paikkakunnille.
Lisätietoja kirjasta ja näyttelystä sekä ryhmävaraukset näyttelyyn:
Kristiina Tiainen
Lastenkulttuurivastaava
Sagalundin museo ja lastenkulttuurikeskus
kristiina.tiainen(a)sagalund.fi
