Sain kutsun Turun yliopistolle Maantiede kouluopetuksessa -kurssille esittelemään Ympäristö Nyt -verkkopalvelua ja erityisesti Koulujemme lähivedet -yhteistyötä Lounais-Suomessa. Maantieteen aineenopettajan opintoja suorittaville suunnatulla kurssilla oli pääosin maatieteen ja biologian toisen ja kolmannen vuoden pääaineopiskelijoita.
Tämä oli oiva tilaisuus esitellä opettajiksi opiskeleville jo laajasti levinnyttä yhteistyötämme alueen koulujen ja toimijoiden kanssa. Onhan yhteistyössä jo mukana yli 80 koulua ja kouluja tukevassa verkostossa yli 10 tahoa. Esittelyn lisäksi annoin kurssilaisille kaksi keskustelutehtävää pienryhmissä. Ensimmäisenä keskustelun aiheena oli ympäristöahdistus ja toisena Koulujemme lähivedet -teeman käsittely vaikuttamisen ja osallistumisen näkökulmasta.
Ilmastoasiat voivat aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa
Viime aikoina ympäristöahdistuskeskustelua on nostattanut erityisesti ilmastoasiat. Ilmastonmuutoksesta keskustellaan tällä hetkellä ennennäkemättömän paljon. Keskustelu ja näkyvyys mediassa nousi aivan uudelle tasolle syksyisen IPCCn raportin ilmestyttyä. Yksittäiset kansalaiset ja kansalaisryhmät järjestävät mielenilmaisuja, some-kampanjoita ja tilaisuuksia järjestetään tiheään tahtiin. Niiden pontimena on mm. pyrkimys vaikuttaa lähestyviin eduskuntavaaleihin ja Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuskauden sisältöihin.
Kovien faktojen rinnalla on noussut keskustelu ahdistuksesta ja pelosta, joita ympäristöongelmien suuret haasteet aiheuttavat. Ympäristöahdistuksen ja -pelon käsittelystä järjestetään jopa kursseja. Herkälle nuorelle ja myös aikuisille tulevaisuus voi näyttäytyä pelottavana ja sillä voi olla lamaannuttavia vaikutuksia jopa henkilökohtaiseen elämään.
Tätä aihetta siis pohdittiin ja keskusteltiin opiskelijoiden kesken. Opiskelijat kokosivat hyviä ajatuksia, joista tässä poimintoja.
Tehtävä 1: Miten luoda tulevaisuuden toivoa koululaisille ympäristöahdistuksen sijaan?
”Ympäristöahdistus otetaan käsittelyyn tunneilla”
Todettiin, että jo se, että aiheesta keskustellaan nuorten kanssa luo tunnetta, ettei ahdistuksen kanssa olla yksin.
”(Käsitellään sitä,) miten paljon ympäristöongelmia on jo ratkaistu, konkreettisia esimerkkejä”
”Kerrotaan mitä hyvää ollaan jo saatu aikaan.”
”Tuodaan ilmi esimerkkejä onnistuneista toimista, parantuneista olosuhteista”
”Myös ympäristön hyväksi tehdään jatkuvasti päätöksiä”
”Tekniikka kehittyy”
”Kerrotaan tulevaisuuden ratkaisuista ja mahdollisuuksista esim. käänteisosmoosikone ja fuusioreaktori.”
Viime vuosilta ja vuosikymmeniltä löytyy paljon onnistumisia ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Esiin tuotiin esimerkkeinä otsonikadon torjunnan voittokulku, EUn muovipillikielto ja kuinka uhanalaisia lajeja ollaan saatu pelastettua.
Tasapainoilu positiivisten ja negatiivisten viestien välillä on haastavaa. Helposti suuret haasteet painottuvat ja unohdetaan tuoda esiin toimia, joita tehdään paljon eri sektoreilla. Yksi tapa on yhdessä visioida mahdollisia tulevaisuuksia ja tehdä esim. tiekarttoja niistä.
”Tieto lisääntynyt eksponentiaalisesti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana: Nyt tiedetään enemmän, joten asioita korostetaankin enemmän”
”Oppilaalla ei käsitystä koko totuudesta, median ääriesimerkit säikäyttävät. Pitäisi jakaa ymmärrystä siitä, miksi media otsikoi juuri pahimmat skenaario”
”Kriittinen medianlukutaito”
Keskusteltiin, että on hyvä lisätä ymmärrystä siitä, miten media toimii ja uutisoi asioista. Monesti asiat kärjistyvät ja vääristyvät median uutisoinnissa.
”Poliittinen voima on tehokasta, kun on tahtotila”
”Oppilaille on hyvä kertoa, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen, he ovat tulevaisuuden päättäjiä ja toimijoita”
”Opetus ratkaisukeskeistä: Mitä voidaan tehdä? ei vain lätkäistä ongelmia tiskiin”
”Annetaan esimerkkejä mitä koululainen voi itse tehdä ympäristönsä hyväksi.”
”Esitellään järjestöjä, jotka toimivat kestävämmän tulevaisuuden puolesta ja esitellään heidän saavutuksiaan.”
”Annetaan onnistumisen kokemuksia.”
16-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin liikkeellepanema mielenilmausten vyöry ympäri maailmaa tuotiin esimerkkinä kannustuksesta mahdollisuuksiin. Todettiin, että yhdessä toimimalla ja päättäjiltä tekoja vaatimalla koemme voimaantumista ja luomme toivoa.
Tehtävä 2: Koulujemme lähivedet -teema opetuksessa vaikuttamisen ja osallistumisen vinkkelistä
Toisena keskusteluaiheena oli Koulujemme lähivedet -teeman käsittely opetuksessa vaikuttamisen ja osallistumisen näkökulmasta. Osa käsitteli asiaa laajasti eri oppiaineiden näkökulmasta ja osa maantiedon opetuksen näkökulmasta.
Vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyen tuotiin esiin toimia, joilla tietoa ja mielipiteitä viedään koulujen ulkopuolelle, esim. päättäjille ja paikallislehtiin. Paikallisia ja kansallisia päätöksiä voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten ne ovat vaikuttaneet lähivesiin ja tuoda näin esiin niiden merkitys. Myös oman toiminnan ja keinojen vaikutuksista vesiin sekä paikkatiedon keräämistä ja tarkastelua käsiteltiin.
Tässä vielä koottuna ryhmien keskusteluista kirjatut ideat:
Ryhmä 1
- oppilaat voivat tutkia ja tuloksista laatia joko jonkinlaisen esityksen tai tiedonannon kunnan päättäjille
- samasta aiheesta voisi myös laatia mielipidekirjoituksen paikallislehteen.
- itse mitattu jotain, verrattu johonkin ja näistä yhteenveto
- pohtia ja miettiä mistä ympäristötekijästä havaittu asia mahdollisesti johtuu
Ryhmä 2
Yläasteella (tai lukiossa) yli oppiaineiden rajojen tapahtuva yhteinen projekti yhteistyössä jonkin Koulujemme lähivedet -verkoston yrityksen/yhdistyksen kanssa, esimerkiksi: Littoistenjärven tilanne (ongelmat liiallisissa ravinnepitoisuuksissa) ja ongelmien ratkaisut:
- Maantiede/maantieto: sijainti, taustalla olevat prosessit, ihmisten vaikutukset geomediaa apuna käyttäen
- Biologia: abioottiset ja bioottiset olot järvessä – minkälainen lajisto? Minkälaiset olot lajistolle?
- Kemia: vesistön kemialliset olot – mittaukset veden ominaisuuksissa (ravinteet, pH, lämpötila…)
- (Yhteiskuntaoppi: järven käyttöön liittyvät säädökset ja lait)
- Historia: Littoistenjärven ja sen valuma-alueen maankäytön historia ja nykypäivä
- Käsityöt: mittauslaitteiston teko ja lopuksi postereiden teko kaikkien tietojen pohjalta koululle ja lähialueelle
- Äidinkieli: muissa oppiaineissa tietojen laatiminen uutismuotoon ja oppilaiden omat mielipidekirjoitukset → tiedotus oppilaiden tekemästä tutkimuksesta myös koulun ulkopuolelle
Ryhmä 3
- Vedenkäyttö
Oppilas pitää viikon ajan vesipäiväkirjaa, johon kirjottaa, mihin käytti vettä ja kuinka kauan vesi valui vanhempien avulla (luokat 5-7) - Kierrättäminen
Oppilaat selvittävät, jonkin alueen kierrätyspisteen ja ottavat kierrätyspisteiden koordinaatit ja iskevät ne paikkatieto-ohjelmaan. Kartalla voidaan tarkastella etäisyyksiä ja miettiä kasvavan etäisyyden vaikutusta.
Ryhmä 4
Maantiedon/-tieteen tunneilla voidaan käsitellä esimerkiksi
- kunta- ja seututason päätösten vaikutusta lähivesiin -> paikallispolitiikalla on merkitystä
- millaisia päätöksiä vesistöjen suojelemiseksi on jo tehty -> peltojen ja jokien välin ”turva-alue”, jätevesien puhdistus, mattojen pesupaikat jne.
- keinoja kuinka itse voi vaikuttaa vesistöjen tilaan
- osallistumalla Koulujemme lähivedet ohjelmaan!
Kaksituntinen opiskelijoiden kanssa oli antoisa. Toivottavasti ideat Koulujemme lähivedet -mallin toteuttamisesta lähtivät itämään tulevilla opettajilla.
Nina Myllykoski
Koulujemme lähivedet -verkosto
Varsinais-Suomen ELY-keskus
