Monimuotoisuuden säilyttämisen rahoitushaku aukeaa

Etusivu / Kehityspolut / Kestävät valinnat / Monimuotoisuuden säilyttämisen rahoitushaku aukeaa

Nesslingin säätiön yleinen apurahahaku aukeaa elokuussa

Vuonna 1972 ympäristönsuojelun edistämiseen perustettu Maj ja Tor Nesslingin säätiö jakaa syksyllä yleistä apurahaa. Yleinen apurahahaku on auki 13.8.-14.9.

Nesslingin säätiön apurahoituksella tuetaan ensisijaisesti ratkaisuhakuisia postdoc- ja väitöskirjahankkeita, joiden tulokset vaikuttavat ympäristönsuojeluun systeemisesti ja skaalautuen. Säätiö tukee myös ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.

Säätiö on uudistanut strategiaansa vuosille 2018–2022. Ympäristöhaasteet ovat monitieteisiä ilmiöitä, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkia tieteenaloja. Tutkijoita kannustetaan tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin. Myös muissa kuin tutkimushankkeissa yhteistyö eri toimijoiden kesken on etu. Hakea voivat niin väitös- kuin postdoc-tutkijat, mutta painotus on jo väitelleiden tutkijoiden hakemuksissa.

 Säätiön tutkimus ja muu tuettu toiminta jaetaan syksyn 2018 haussa viiteen ilmiöön, joihin liittyviä ratkaisuja hakijat ehdottavat. Hanke voi ratkaista myös useampaa alla mainittua ilmiötä.

  1. Ilmastonmuutos
  2. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  3. Luonnonvarojen käytön kestävyys
  4. Vesiriskit
  5. Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen

Hakuohjeet ja lisätietoa täältä (nessling.fi).

Nesslingin säätiö on mukana ennallistamassa suomalaisia luontoalueita

Säätiö rahoittaa seuraavan viiden vuoden ajan Landscape Rewilding in Finland -ohjelmaa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta  ja turvata luonnon monimuotoisuus Suomessa. Hankkeessa ostetaan ja ennallistetaan yksityisomisteisia soita, hakattuja metsiä ja vesialueita, jotka ovat menettäneet luontoarvonsa.

Luontoarvon palauttaminen on nouseva luonnonsuojelun muoto ja yksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinoista. Ennallistaminen tarkoittaa käytännössä usein alueen luonnontilaan jättämistä, jolloin luonto voi elpyä ja hävinneet lajit palata alueelle. Joskus voidaan käyttää aktiivisempiakin keinoja, kuten patojen purkamista joista tai saaliseläinten tuomista alueelle. Ennallistaminen hidastaa ilmastonmuutosta, sillä hyvinvoivat metsä- ja suoalueet sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia. Erityisesti saamelaisalueella hankkeessa halutaan tukea myös alkuperäiskansan luontosuhdetta, elinkeinoja ja kulttuuriperintöä.

Landscape Rewilding in Finland -hanke julkistettiin 14.6. ja tilaisuudessa puhujina oli hankkeen toteuttajien lisäksi mm. ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Nesslingin Säätiön hallituksen edustajana kaupunkiekologian professori ja tuleva Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä. Hankkeen toteuttaja on suomalainen osuuskunta Lumimuutos, joka on voittoa tavoittelematon kansainvälinen luontaistalouksien verkosto. Osuuskunnassa myös tutkitaan ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta. Lumimuutos toimii yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen kanssa ja se yhdistää toiminnassaan tiedettä ja perinnetietoa.

Hanke osana eurooppalaista kehitystä

Kansainvälisen näkökulman hankkeeseen tuo Rewilding Europe -järjestö, joka perustaa ennallistamisalueita eri puolilla Eurooppaa. Suomen ennallistamisohjelma on tähän mennessä järjestön laajin. Ohjelma on saanut Euroopan investointipankilta yli miljoonan euron lainan.

Vuoden 2018 aikana hankkeen tavoitteena on ostaa ja ennallistaa 500 hehtaaria metsää ja soita. Yhteensä ennallistettavia hehtaareja on tarkoitus kertyä tuhansia vuoteen 2023 mennessä, muun muassa saamelaisalueella ja Pirkanmaalla. Pilottikohteena toiminut, vuonna 2012 ennallistettu Linnunsuo Pohjois-Karjalassa on nykyisin jo merkittävä elinympäristö erilaisille lintulajeille ja niiden saalistajille.

Lue lisää

> Maj ja Tor Nesslingin säätiö

> Aikaisemmin rahoitettua hankkeita